Helvi Hakalan ikoneita 

Irja Olkkosen neuleita

Täky Galleriassa 1.3.-1.4.2024

Irja Olkkonen ja Helvi Hakala ovat käsistään kätevät siskokset, jotka ovat luoneet käsillään kaunista jo vuosikymmenten ajan; Irja neuleitaan jo 40 vuoden ajan. Helvi on maalannut ikoneita kolmisenkymmentä vuotta, sekä tehnyt erilaisia käsitöitä.

Irja Olkkonen on toiminut pitkään Täky Galleriaa pyörittävän Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry:n aktiivijäsenenä. Irjan neuleet ovat vakiotuote Täkyn puodissa, myös käsityömessuilla ympäri Suomen Irjan neuleet löytävät ostajansa. Nyt Irja on laittanut esille muodoltaan selkeitä ja väriyhdistelmiltään ihastuttavia, 100 % villaa olevia neulepaitoja ja -tunikoita esille gallerian puolelle maaliskuun ajaksi. Irja tekee neuleensa koneella, mikä vaatii sekin paljon käsityötä ja osaamista. 

Työuransa Irja Olkkonen on tehnyt kotiteollisuusopettajana Lappeenrannassa. Hän on pitänyt useita näyttelyitä, yksin ja yhteisnäyttelyinä.  

Helvi Hakala tuo näyttelyyn viimeisten 15 vuoden aikana maalaamiaan ikoneita. Maalaaminen on tapahtunut opettajan johdolla mm. Valamossa ja Helsingissä. Helvin ikoneissa on kuvattuina mm. Raamatun pyhiä, joilla on kaikilla sädekehä. Esillä on myös maallikko- ja marttyyrikuvia, joilla ei ole sädekehää. 

Ikonimaalaukseen liittyy paljon erilaisia sääntöjä. Yksi olennaisimpia sääntöjä on, että ikonissa on sen esittämän henkilön tai aiheen nimi, mutta ei maalarin nimeä. Aiheen on oltava tunnistettava. Ikonimaalaukseen kuuluu, että maalaukseen jäljitellään olemassa olevaa ikonia. Neitsyt Maria ja Jeesuslapsi yhdessä ja erikseen ovat yleisiä ikonin aiheita. 

Ikoni maalataan yleensä puulaudalle. Kuva maalataan maaväreillä, joihin on sekoitettu munankeltuaista. Ensin voidaan kullata tai hopeoida tausta, sitten maalataan taustamaisema, rakennukset ja vaatteet ja viimeiseksi henkilöiden iho ja kuvan yksityiskohdat. Ikoniin ei maalata varjoja, sillä kuvaa valaisee jumalallinen valo. Kaikki ikonit siunataan. 

Näyttely on avoinna 1.3.-1.4.2024, (pitkäperjantaina 29.3. suljettu), ti-pe 11-17, la-su 11-15. 

Tekijät ovat itse paikalla 2. pääsiäispäivänä 1.4. (Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoitteluamme). Vapaa pääsy, tervetuloa. Galleria on esteetön. 

Anuliisa Rissanen, tilkuttaja Pohjois-Karjalasta

Anuliisa on kotiteollisuusohjaaja, suutari ja Kansalaisopiston opettaja Heinävedeltä. Hän on intohimoisesti jo vuosia kerännyt Marimekon puuvillaisia kierrätyskankaita. Kankaissa Anuliisaa kiinnostavat värit ja kuosit, joita hän taitavasti yhdistelee uusiksi näyttäviksi kokonaisuuksiksi. Luonto on paras inspiroija – se näkyy myös tilkkutöiden aiheissa. Neulominen ja kutominen kuuluvat myös Anuliisan elämään.

Teija Rossi, tilkuttaja Etelä-Karjalasta

Teija on imatralainen käsityöläinen, jonka ura alkoi talorepuista. Karjalanpiirakkakukkaroita hän on rypyttänyt jo 25 vuotta. Teijan ommellut koskettelukirjat on tarkoitettu näkövammaisille ja muistisairaille (toki muutkin saavat niitä tutkia). Täkyn näyttelyssä on esillä Karjalaisen kitkijänaisen päiväkirja (Teija on intohimoinen pihapuutarhuri), jonka tekstit ja muutaman valokuvan Teija on tulostanut itse kehittämällään tavalla tavalliselle lakanakankaalle. Näyttelyn töissä on väriä ja huumoria. Teijankin elämään kuuluu neulominen ja omien mallien suunnittelu.

Jonna Husa on ammatiltaan koruartesaani ja opiskelee käsityöntekijäksi Saimaan ammattiopisto Sampossa. Jonna valmistaa Janua Mari -nimen alla uniikkeja koruja, tilaustöitä sekä tekee myös mielellään korujen korjausta. Koruseppänä Jonna haluaa käyttää tuotteissaan mahdollisimman paljon kierrätettyä ja jo olemassa olevaa materiaalia. Mieluisin materiaali on hopea, koska sitä voi kierrättää ja muokata periaatteessa loputtomiin; vanhat korut voi aina sulattaa eikä kukaan heitä hopeakorua roskiin. Näyttelyssä häneltä on esillä kierrätyshopeasta valmistettuja riipuksia sekä korvakoruja. 

Hanna Mangström esittelee koruja, tekstiiliteoksia sekä kuvataidetta. ”Polun varrelta poimittua”, kuten Hanna näyttelyyn tuomaansa kokonaisuutta kuvailee. Hannan korujen ja teosten inspiraation lähteet ovat pääosin suomalaisessa luonnossa ja kansanperinteissä. Esillä on muun muassa hopeakoruja, kivikoruja, tekstiiliteoksia ja paperiteoksia. 

Viimeiset viisi vuotta Hanna on opiskellut korujen suunnittelua ja valmistusta. Hän suoritti käsityöntekijän ammattitutkinnon Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa vuonna 2020. Jalometallialan artesaaniksi hän valmistui vuonna 2023 Savon ammattiopistosta (Varkaus). Aiemmin hän on suorittanut nelivuotisen tekstiilialan artenomi AMK -tutkinnon Lappeenrannassa silloisessa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Hannan noin 30-vuotinen työura on mainonnan- ja graafisen suunnittelun alalta. 

Tällä hetkellä Hanna keskittyy hopea-, pronssi- ja kuparikorujen suunnitteluun ja valmistukseen perinteisillä käsityötekniikoilla, koruissa käytetyt kivet hän hioo itse. Hän tekee uniikkeja, yksilöllisiä koruja sekä korusarjoja. Kierrätysmetallikoruja Hanna jatkotyöstää kylmäemaloinnilla. Tekstiiliteoksia hän luo pääasiassa villa- tai muista langoista ryijytekniikalla ommellen sekä suomenlampaanvillasta huovuttaen.

Molemmat heistä ovat Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n uusia jäseniä.

Alihpoi-näyttelyssä on esillä Aleksi Remsun töitä, joiden kantava teema on materiaalin ja ajatusten kohtaaminen. Töissään Remsu pyrkii löytämään oivaltavia tapoja käyttää materiaaleja niille tyypillisten olomuotojen kautta. Taipuminen, jännite, palaminen tai sulaminen ovat kaikki luonnollisia osia prosessia jolla teokset syntyvät.  Myös valo ja liike ovat täydentämässä osaa teosten olemuksesta. 

Kulttuurillisella pääomalla on oma osansa Remsun työskentelyssä. Näyttelyn nimi “Alihpoi” tarkoittaa karjalaksi hienoa ja lapsesta puhuttaessa kultaista. Samalla nimi on leikkimielinen viiittaus karjalankieliseen sanontaan “Alihpoi ast́e, liipovoi luzikka”, jota sanotaan pilalle hemmotellusta ihmisestä. Aleksi Remsun suvun Karjalan ortodoksinen perinne näkyy muutenkin Remsun tavoissa nähdä maailmaa ja sen vuoksi karjalainen ja Bysantin estetiikka yhdistyvät paikoitellen pohjoismaisen muotokielen kanssa teoksiin ja tuotteisiin.   

Aleksi Remsu on työskennellyt itsenäisenä muotoilijana ja kuvanveistäjänä Helsingissä vuodesta 2020, heti valmistumisestaan maisteriksi Kuninkaallisesta taideyliopistosta (Royal College of Art, London UK). Työssään Remsu keskittyy useimmiten lasiin ja messinkiin, sekä muihin aikaa kestäviin ja arvokkaisiin materiaaleihin. Teosten aiheet vaihtelevat identiteetin ja ikuisuuden kysymyksistä aina tutkielmiin materiaalin herkkyydestä ja kontrastista. 

Aleksi Remsun teoksia on ollut esillä kansainvälisesti mm. Italiassa, Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Alihpoi Täky Galleriassa 7.12.2023–5.1.2024 Satamatie 10, Linnoitus, Lappeenranta. Ma-pe 11-17, la-su 11-15.
Suljettu 6.12., 24.-26.12., 31.12. ja 1.1.2024.
Vapaa pääsy, tervetuloa!

Satamatien Keramiikkapaja ja vastapäinen Täky Galleria järjestävät joulutapahtuman la-su 9.-10.12. klo 10-15. 

Keramiikkapajan muuttomyyntiviikonloppu, pukinkonttiin tai itselle kädentaidonnäytteitä puodeista. 

Täkyssä työnäytöksiä, arpajaiset, glögiä ja pipareita. 

Vapaa pääsy. 

Tervetuloa joulutunnelmaan! 

Woods Baroque -näyttelyssä on esillä Anna Rikkisen viimevuosina valmistuneita isokokoisia veistoksia. Teokset ovat kuin jättiläisen koruja. Anna Rikkinen kutsuu usein teoksiaan koruiksi, vaikka monet niistä ovat perinteisessä mielessä käyttökelvottomia. Anna kehottaa katsomaan tuttuja esineitä uudella tavalla ja kutsuu näyttelyvieraita pohtimaan, miltä tuntuu pukea jättiläisen korut ylle.

Korut ovat kautta aikojen toimineet tunteiden kantajina, välittäjinä ja lujittajina. Annamme niille funktion toimia identiteetin symboleina ja ihmissuhteiden merkkinä. Muistojen kautta korut ja esineet voivat liittää ja siirtää meidät toisiin aikoihin, paikkoihin ja ihmisiin.

Käytetyt esineet kiehtovat Rikkistä. Teoksiaan varten Anna löytää hylättyjä arkisia esineitä matkoilta ja lähiympäristöstä, usein kirpputorien rönsyileviltä hyllyiltä. Hän muokkaa moninaista materiaaleista taideteoksia, esinekollaaseja ja installaatioita.

Esinekulttuuri ja koristautumiskulttuuri on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Asetamme esineisiin omia tunteitamme. Esineet, joita vaalimme ja myös ne, jotka heitämme pois, heijastavat jotain ihmisenä olemisesta. Ne paljastavat ajatuksia ja arvojamme, kertovat elämästä ja kuolemasta, muistoista ja kuvitelmista, yhteyksistä toisiin, suhteestamme luontoon sekä ihmiskehon arvottamisesta ja kohtelusta.

Ornamentiikan, tunteiden ja kehollisuuden suhde on Annan työskentelyn kantava teema. Koristeellisuus ja leikillisyys saa Rikkisen tuotannossa myös tummempia sävyjä. Annan koruissa on aina mukana kauneutta, vakavuutta, pelkoja ja aavistus epämukavuutta maustettuna huumorilla.

Anna Rikkinen (s.1976) opiskeli korumuotoilua ja -taidetta Lappeenrannassa AMK artenomiksi sekä Amsterdamissa valmistuen Gerrit Rietveld Academien korutaiteen osastolta vuonna 2004. Työhuoneellaan Lahdessa Anna työstää kollaasinomaisia teoksia käytetyistä esineistä ja useista eri materiaaleista. Rikkisen teoksia on nähty viime vuosina mm. Habourfront centressä Torontosa, Museum of Applied Arts Villnassa, Lahden ja Orimattilan taidemuseoissa sekä Urajärven kartanossa ja Taidekeskus Idässä Lappeenrannassa.

Woods Baroque Täky galleriassa 1.11.-2.12.2023. Galleria avoinna ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.

Kuvat: Pia Maria Rautio

Kirsi Kivivirran näyttely esittelee valikoiman keraamisia seinäteoksia. Lukuisista paloista koostuvat palapelimäiset teokset ovat usein monokromaattisia ja perustuvat toistoon. Kivivirran työskentely on eräänlaista sommittelua, jossa erilaiset elementit etsivät omaa paikkaa ja tätä kautta syntyy teoksen sisäinen dynamiikka. Ajatuksena on pelkistää ilmaisua ja tuoda esille oleellinen sisältö. Kaupungistunut elinympäristö, sen arkkitehtuuri ja arkiset tilat ovat sekä hänen työskentelynsä sisällön että muodon lähtökohtia.

Kivivirran teokset valmistuvat teemallisina sarjoina. Näyttelyn uudet teokset ovat saaneet nimekseen ”White Light”, mikä viittaa valoon, sen ominaisuuksiin ja puhtauteen sekä teosten materiaaliin, valkoiseen posliiniin. Valo synnyttää myös muodon. Reference -sarja sai alkunsa yhteispohjoismaisesta residenssityöskentelystä vanhoissa, osin hylätyissä posliinitehdaskiinteistöissä. Tämän sarjan kuva-aiheet sekä värit, koboltinsininen ja valkoinen viittaavat kattausesineiden ja koristeaiheiden perinteeseen sekä posliinituotannon historiaan.

Studiossaan Helsingin Kalliossa Kivivirta on työskennellyt vuodesta 1988 lähtien. Hänen näyttelytoimintansa on kansainvälistä. Kivivirta on kiinnostunut taiteesta osana rakennettua ympäristöä ja arkkitehtuuria. Teoksia on sijoitettuna mm. Arabianrannassa, Musiikkitalossa, Espoon sairaalassa sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Otaniemessä. Vuoden lopulla valmistuu ulko- ja sisätilan teoskokonaisuus Kannelmäen päiväkotiin. Ulkomailla hänen teoksiinsa voi tutustua Suomen lähetystöissä Pariisissa, Tallinnassa ja Varsovassa.

Taike on myöntänyt Kivivirralle valtion viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan 2022.

Näytttely on esillä Täky galleriassa 4.10.-28.10.

Täky Gallerian Muotoilusyksy 2023-näyttelykokonaisuuden avaa pitkän linja tekstiilitaiteilija Riitta Turusen näyttely LANGALLA. Näyttely on avoinna 6.-30.9.2023. Tekstiilitaiteilija Riitta Turunen (s.1957) asuu ja työskentelee Heinävedellä, Pohjois-Karjalassa. Hän oli Texo ry:n vuoden tekstiilitaiteilija 2022. Turunen palkittiin ansiokkaasta urastaan ja uusia ilmaisumuotoja jatkuvasti kehittävästä työstään tekstiilitaiteen parissa.


”Langalla on korjattu, ommeltu, kudottu, parsittu, punottu ja sidottu. Minulle lanka on
ainetta, joka joskus lähentelee aineettomuutta, joskus taas on rouhean materiaalista.
LANGALLA -näyttelyssä on teoksia lähinnä parin kolmen viime vuoden ajalta. Pääosassa
ovat kudotut tekstiilit. Kudontatekniikassa minua kiehtoo se, miten yksinkertaisilla
sidoksilla saadaan aikaan vaihtelevia, moni-ilmeisiä rakenteita ja pintoja. Kutoessani liityn
ikiaikaiseen traditioon. Kädet työskentelevät, kudos kasvaa lanka langalta ja aika sitoutuu
lopputulokseen.”

Riitta Turunen

Kaikille avoimet näyttelynavajaiset pidetään ti 5.9 klo 18.00 eteenpäin, tervetuloa!

Näyttely on avoinna 6.-30.9.2023. Täky galleria on avoinna ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.

Marianne Balabin | Melitina Balabin | Nikolai Balabin | Aleksander Osipov

Elokuun ajan Täky galleriassa on esillä Balabinien taiteilijaperheen yhteisnäyttely. Balabinit ovat pitkään toimineet Lappeenrannassa työskennellen Linnoituksen työpajoissaan. Näyttelyitä heillä on ollut vuosien mittaan ympäri maailman. Mukana on lisäksi vävypoika Aleksander.

Marianne Balabin löytää lähtökohdan maalauksilleen lähiympäristöstään sekä matkoilla näkemästään ja kokemastaan. Hänen maalaustekniikkansa on hitaasti valmistuva kerroksellinen maalaus akryyli- ja öljyväreillä. ”Maalaamalla teen näkyväksi oman tapani kokea ja nähdä minua ympäröivä maailma. Maalaan vaikutelmien muistoja.”

Melitina Balabinin koruteosten aiheena on siivet. Siivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Eniten on tutkittu niiden rakennetta ja kykyä pitää asioita ja olentoja ilmassa, mistä tunnetuimpia ovat Leonardo da Vincin tutkimukset. Eri kulttuureissa siivelliset, kuten linnut tai perhoset merkitsevät erilaisia asioita. Joillekin siivet edustavat kuolemaa, toisille elämää, rauhaa ja vapautta. Siipiä kuvatakseen tai koristaakseen ovat eri kansat käyttäneet monenlaisia ornamentteja. Muinaiset egyptiläiset ovat kuvanneet Ibis-linnun siipiä ornamentaalisesti. Siivet ovat mytologiassa olennaisessa osassa, kuten kreikkalaisissa sfinkseissä tai Kalevalan Kokko-linnuissa. Ikonitaiteessa on siivillä suuri merkitys ja siipien määrä kertoo enkelin asemasta hierarkiassa: kerubit ovat kuusisiipisiä enkeleitä, serafit nelisiipisiä.

Nikolai Balabin on koonnut näyttelyyn teoksia kolmesta kokoelmasta tuotantonsa eri vaiheilta. ”Grafica -koruissa tutkin viivaa ilmaisukeinona. Yhdistän selkeän geometrisen muodon ja sen pinnalle siveltimellä tai kaivertamalla piirretyn abstraktin viivakuvion. Tavoitteenani on muodon ja grafiikan runollinen dialogi. Maisema -koruissa käsittelen maiseman ornamentaalisuuden teemaa. Usein maisemaa katsoessani maa ja vesi sekä toisaalta lumiset pellot ja metsät herättävät samanlaisen vaikutelman, jolloin on vaikea erottaa, onko kyseessä vesi vai maa. Tämän havainnon olen maalannut siveltimellä hopeaesineelle, jonka muoto muistuttaa meren aaltojen siloittamaa kiveä. Gagaatti -korut: Gagaatti on jurakaudelta peräisin olevaa ”kivettynyttä” havupuuta. Se on yksi muinaisimmista korukivistä – ensimmäisten yksinkertaisten gagaattiesineiden hautalöydökset ovat peräisin 1400-1500-luvuilta eaa.”

Aleksander Osipov esittelee näyttelyssä ikonejaan. Lisäksi hän on näyttelyä varten ikuistanut Lappeenrannan seudun maisemia ja näkymiä plein-air -maalauksiinsa, jotka on tehty ulkoilmassa paikan päällä.

Näyttely on avoinna Täky gallerissa ma-pe 11-17, la-su 11-16 (19.8. jälkeen ma-pe 11-17, la-su 11-15).

Löydän pienen suuruus ja leikin ihme. Gepetton nukkekotimaailmat valtaavat jälleen Täky gallerian heinäkuusssa. Tule tutustumaan ja tekemään löytöretki minimaailmaan.

Gepetto on kuvataiteilija Anu Pellisen ja puuseppä Jari Hämäläisen kekseliäs perheyritys. Suunnittelu, kuvitus ja vanerituotteiden valmistus tapahtuvat Kangasalla, myös muut tuotteet teetetään kotimaisilla yhteistyökumppaneilla. Gepeton filosofiaan ei kuulu valmiiden tuotteiden myyminen, vaan tekemisen tarjoaminen. Ostaessasi nukkekotikalusteita saatkin mahdollisuuden käsillä tekemiseen.

Gepetto Täky galleriassa 31. heinäkuuta asti. Anu Pellinen on tavattavissa Täkyssä 31.päivä.

Täky galleria on avoinna ma-pe 11-17 ja la-su 11-16.

Tuija Hietasella ja Tarja Talonpojalla on yhteinen pitkä tausta opettajina toimimisesta käsi- ja taideteollisuusalalla, nykyisin Saimaan ammattiopisto Sampossa. Molemmat ovat työn vastapainona ja sen rinnalla tehneet omia taiteellisia projekteja ja kehittäneet taiteellista ilmaisuaan itselle tärkeitten teemojen, materiaalien ja tekniikoitten kautta. 

Hietanen on korutaiteilijana osallistunut aktiivisesti ryhmänäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän käyttää koruissaan materiaalina pieniä lasihelmiä. Helmistä hän punoo kolmiulotteisia teoksia. Koruihin muodostuu ulkopinnan värien ja muotojen lisäksi rakenteen sisään jääviä tyhjiä tiloja. Näyttelyteoksissa korujen sisä- ja ulkopinta ovat yhtä merkityksellisiä. Korun sisään voi kätkeä ja piilottaa, ja kantaa mukanaan jotain katseilta salassa. Näyttelyn teokset ovat rintakoruja ja kaulakoruja.

Talonpoika kutoo kangaspuissa tekstiilejä yhdistellen eri työtapoja ja tekniikoita, joissa monesti voimakkaat värit tulevat hänen itse värjäämistään langoista. Hän on teoksissaan pohtinut elämän kriisivaiheisiin liittyviä teemoja. Näyttelyn pellavaisissa tekstiileissä hän on leikkinyt sidospinnoilla ja väreillä. 

Näyttelyssä yhteinen teema käsittelee sitä, mitä kätkemme ja mitä haluamme piilotella. Kannamme mukanamme menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden toiveitamme.

Näyttely on avoinna 2.6.-30.6.2023 Täky galleriassa. Täky galleria on avoinna arkisin 11-17, viikonloppuisin 11-16. Juhannuksena galleria on suljettuna.

I Can’t Believe I Was Transported Into Another World That’s Called ”AO3@3AM” 

AO3@3AM -kollektiivin näyttely käsittelee aikuiseksi kasvamista populaarikulttuurin parissa. Teokset suuntaavat katseen lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin 2000-luvun alussa ja fanikulttuurin vaikutukseen identiteetin muodostumisessa. Japanilainen populaarikulttuuri, etenkin anime, manga ja videopelit yleistyivät Suomessa 2000-luvun alussa. Länsimaisesta nuorille suunnatusta mediasta poiketen japanilainen populaarikulttuuri mursi kankeita sukupuolirooleja ja niiden tuomaa taakkaa. Hahmot ja tarinat rikkoivat perinteisiä sukupuoli- ja seksuaalinormeja ja olivat länsimaisia verrokkejaan moninaisempia. 

Laura Hannan tekstiiliteokset huokuvat teiniajan nostalgiaa, joiden inspiraatio on ammennettu 80- ja 90-lukujen anime- ja mangaestetiikasta sekä omista teiniajan valokuvista ja muistoista. Serafina Simpukan pastellinsävyiset raanut juhlistavat internet ajan tyttökulttuuria ja oman seksuaalisuuden heräämistä fanfictionin kautta. H Kostiaisen keraamiset teokset kuvaavat identiteetin etsimistä kehys kerrallaan. 

I Can’t Believe I Was Transported Into Another World That’s Called ”AO3@3AM” on kollektiivin ensimmäinen yhteinen ryhmänäyttely. 

Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan.

Täky Gallerian KÄEL´ JA SYVÄMEL´ näyttely esittelee läpileikkauksen omien jäsenten teoksia. Esillä on koruja, keramiikkaa, puu- ja metallitöitä, lasitöitä, kudonta- ja ompelutöitä, neuleita, maalauksia ja valokuvia. Käytettyjä materiaaleja on hopeasta kalannahkaan ja paperista kupariin. Esillä on mm. Melitina Balabinin ja Tarja Aholan koruja, Arja Okkosen ja Riitta Papinniemen kudontatöitä, Kirsti Hallamaan keramiikkaa ja Leena Koskimäen maalauksia. Esillä on sekä vanhempia että useita tänä vuonna tehtyjä teoksia.  Yhteistä kaikille on, että kaikki työt on tehty kädellä ja sydämellä – eli kuten karjalaisittain sanotaan, Käel´ ja syvämel´.

Näyttely on esillä vappuaattoon asti ma-pe klo 11-17, la-su 11-15.

Näyttelyyn osallistuvat 23 taiteilijaa ovat: 

Anni-Mari Terävä 

Antti Nieminen

Arja Okkonen 

Irja Olkkonen

Jukka Olkkonen

Kirsi Kavala

Kirsti Hallamaa

Leena Koskimäki 

Leila Kouvo

Melitina Balabin

Merja Pylväläinen

Merja Meklin 

Nikolai Balabin

Pauliina Vengasaho

Pirjo Varis

Raija Korpela

Riitta Papinniemi

Seija Hopeasalmi

Tarja Ahola

Tarja Tuupanen

Tiina Rajakallio

Tuija Hietanen

Vesa Suuronen

Tammikuu on ollut Täky galleriassa perinteisesti uusien jäsenten esittelyyn pyhitetty näyttelykuukausi. Mikäli edellisen vuoden aikana yhdistykseen on liittynyt uusia jäseniä, saavat he käyttöönsä seuraavan vuoden ensimmäisen näyttelykuukauden.

Vuonna 2022 Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky sai jäsenekseen lappeenrantalaisen kuvataiteilijan ja käsityöläisen Reetta Harmaalan. Harmaala on valmistunut 2011 Saimaan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi, pääaineenaan piirustus ja taidegrafiikka. Hänen töissään onkin tunnistettavissa Harmaalalle ominainen kynänjälki, oli sitten kyseessä grafiikanvedos tai koru. Harmaalan teosten taustalla on aina tarina ja ne sisältävät paljon erilaista symboliikkaa.

Tällä hetkellä Reetta Harmaala tekee sekatekniikkamaalauksia ja koruja. Teosten värimaailma on niukka, lähes mustavalkoinen ja valon ja varjon vaihtelu on tärkeässä roolissa. Kiinnostavimmat materiaalit ovat kupari ja puu. Useiden eri materiaalien ja tekniikoiden yhdistäminen kiinnostaa ja töissä onkin nähtävissä mm. kaiverrusta, etsausta ja jopa valoa.

Laura Itkosen suurin inspiraation lähde on loputtomia mahdollisuuksia tarjoava savi. Käsillä tekemisen prosessi on hänelle merkittävässä roolissa ja teoksissaan Itkonen yhdistää suvereenisti eri tekniikoin, kuten dreijaamalla tai 3D-tulostamalla, toteutettuja elementtejä visuaalisesti mielenkiintoisiksi kokonaisuuksiksi.

Tutkimuksellinen lähestymistapa omaan työskentelyyn näkyy näyttelyn teoksissa, jotka ovat kattaus Itkosen viimeaikaisista töistä. Ne ovat muotoilullinen ja materiaalinen katsaus hänen ilmaisun nykyhetkestä, muotojen ja värien tutkielmia ja erilaisten materiaali- ja muotokokeiden tuloksia. Itkosen työt ovat jatkuvassa evoluutiossa keskenään ja ne luovat mielikuvia ja kontrasteja niin luonnon muovaamasta pinnasta kuin ihmisen muokkaamasta ympäristöstä.

Laura Itkosen näyttelyn avajaisia vietetään to 1.12 klo 18, tervetuloa!

Näyttely on avoinna 2.12.2022-5.1.2023.

Helena lehtisen kaulakoru, jossa kuviollista tekstiiliä

Kansainvälisestikin tunnettu taiteilijaryhmä Hibernate esittelee korutaiteeseen painottuneita teoksiaan pitkästä aikaa kotimaassa. Vuonna 1999 perustettu taiteilijaryhmä on toiminut nykyisessä kokoonpanossaan vuodesta 2016 lähtien.

Helena Lehtisen työskentelyssä tärkeä osa on materiaalien hankkiminen lahtelaisilta kirpputoreilta. Materiaaleja, joilla on oma historiansa ja joissa näkyy jo jonkun toisen kädenjälki. Lehtinen hyväksyy materiaalit sellaisenaan ja luo oman kädenjälkensä korostamalla yksityiskohtia.

Eija Mustonen on työskennellyt viime vuosina kehollisen suojautumiseen liittyvien teemojen ympärillä. Täky galleriassa olevat työt koostuvat suoraan tai epäsuoraan vaatetukseen liittyvistä elementeistä. Metalli on taipunut hameen helmaksi ja jopa röyhelöksi.

Tarja Tuupanen  on käyttänyt teostensa teemana ryhmää itseään, sen neljää jäsentä, jonka kanssa yhteistä historiaa on jo vuosikymmeniä. Materiaaliksi kaikkiin teoksiin on valikoitunut kiveä käyttävälle tekijälle mustanharmaa liuske. Jokainen ryhmän jäsen on saanut oman teoksensa, joka mukailee ja hieman lainaakin kollegan työuran aiheita sekoittuen Tuupasen tulkintaan. Teokset ovat kolmiulotteisia muotokuvia tai ehdotuksia sellaisista, lahja kullekin kollegalle.

Myös Jenni Sokuran työskentelyä on innoittanut ryhmän olemassaolo, ja ajatukset kiteytyvät yhteen Hibernatelle omistettuun teokseen. Sen ohella Sokura on työskennellyt puuta ja emalointia yhdistelevien teostensa myötä muistomerkkien parissa, joista nyt nähdään ensimmäiset versiot.

Hibernaten Neljä on esillä Täky galleriassa marraskuussa. Avajaisia vietetään torstaina 3.marraskuuta klo 18, tervetuloa!

Outi Martikaisen jacquard-teos nimeltä Saima

Lokakuun näytteilleasettajana Muotoilusyksy-näyttelysarjassa on helsinkiläinen tekstiilitaiteilija Outi Martikainen. Martikainen käyttää tekstiiliteoksissaan usein lähtökohtana valokuvaa. Digitaalinen jacquard-kudontaa Martikainen on käyttänyt vuodesta 2011 lähtien.

Täky galleriassa esillä olevat teokset pohjautuvat digikameran muistikortilta löytyneisiin valokuviin, joissa esiintyy Martikaisen Saima-tytär varhaisteini-ikäisten ystäviensä kanssa. Teosten kohdalla Martikainen on pohtinut nuorten omaksumia poseerauksia kerrostalon rappukäytävässä. Oliko taustalla jokin pop-maailmasta omaksuttu asenne tai asento? Pohjimmillaan poseeraukset kertovat kuitenkin muutoksen alla olevasta kehonkielestä; menossa on irtautuminen lapsuuden kehosta ja tilan ottaminen haltuun uusilla fyysisillä mittasuhteilla.

Kuvissa esiintyvät tilanteet kuuluivat monille tuttuun elämänvaiheeseen, kun perheen vanhemmat tasapainoilevat työn ja perhe-elämän välillä. Nyt, kun tästä ajanhetkestä on kulunut jo vuosia, katsoo Martikainen näitä kuvia suurella hellyydellä. Näyttely on esillä 31. lokakuuta asti.

Outi Martikainen pitää luennon Täky galleriassa ma 31.10 klo 15-16

Tekstiililuento on kaikille avoin tapahtuma, pyydämme ilmoittautumaan luennolle sähköpostitse.

Lasinpuhaltaja, taiteilija Paula Pääkkösen ensimmäinen yksityisnäyttely on esillä TÄKY Galleriassa
Lappeenrannassa syyskuun ajan 2.9-2.10.2022.

Pääkkönen on työskennellyt ”Assorted Flavours”
teossarjan parissa vuodesta 2017.  Teossarja koostuu uniikeista suupuhalletuista
jäätelöveistoksista, joiden inspiraationa ovat olleet lapsuuden kesäiset muistot.

Pääkkösen taide tutkii vastakohtia ja ristiriitoja – kylmä jäätelö ja kuuma lasi tai värikäs,
humoristinen taide ja raskas, masentunut mielenmaisema. Teossarja tutkii myös elämän
mittasuhteita: pieni tyttö, pieni jäätelö, joka tuntui silti liian isolta syötäväksi ennen kuin se ehtii
sulaa – iso tyttö, valtava jäätelö, joka tuntuu lasinpuhalluspillin päässä yhtä suurelta ja vaikealta
hallita, kuin käsiin sulava jäätelötikku kymmenvuotiaalle. 
Kaksoismerkityksiä pääsee etsimään näyttelyn otsikon lisäksi leikkisistä teoksista, jotka jättävät
tilaa myös kävijän omalle kokemukselle. Näyttelyn teokset Pääkkönen on valmistanut vuoden 2022
aikana Nuutajärven lasikylässä, jossa hän työskentelee.

[aɪ skriːm] avajaiset torstaina 1.syyskuuta Täky galleriassa klo 18, tervetuloa!

Anitta Asunta-Planen rakukeramiikkanäyttely ”Jokaisella pilvellä on hopeareunus” on esillä Täky galleriassa elokuun ajan.

Keski-Suomessa, Muuratjärven rannalla, Suomen luonto antaa edelleen inspiraation Asunta-Planen töille. Ennen keramiikkaan keskittymistä Anitta Asunta-Plane asui 35 vuotta Ranskassa, ja työskenteli 11 vuoden ajan Pariisissa Louis Feraud -Haute Couture- talossa suunnittelijana joten ranskalaiset vaikutteet näkyvät Anitan töissä. Hän on opiskellut keramiikkaa Vallauris’sa Etelä-Ranskassa.

Savesta Anitta on luonut teoksia jo vuodesta 2007 lähtien. Värit, sävyt ja niiden yhdistely teoksissa on hänelle tärkeää, kuten myös omien lasitteiden luominen. Oksiidit, fritti, kaoliini, bentoniitti, maasälpä, liitu ja muut maan alkuaineet oikein yhdistettynä antavat toivotut värisävyt.

Lopullisen tuloksen antaa kuitenkin itse rakupoltto, joka on perinteinen japanilainen tekniikka tehdä keramiikkaesineitä. Tuli ja sen lämpötila, ilman lämpötila ja kosteus, puun laatu sahanpurussa, hapen pelkistyminen, savu, vesi – kaikkien näiden elementtien yhdistyessä syntyy lopputulos, joka on aina yhtä yllätyksellinen.

Täky galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Anitta Asunta-Plane pohdiskelee nykyhetkeä, epävarmuutta, pelkoa ja sodanuhkaa, mutta taide ja luovuus vetävät aina hyvälle, positiiviselle puolelle asioissa.

Keramiikkalinnut kuvastavat vapautta, positiivisuutta, rohkeutta elää ilman pelkoa ja tässä hetkessä elämistä. Oman järven rautapitoiset villisavi-reliefit yhdistettynä kivitavarasaveen, rakupolton antamat efektit, antavat elävyyttä ja valoisuutta, kuvastaen elämän hopeisia reunuksia.

Heinäkuun ajan Täky gallerian valloittaa jälleen Gepeton ihastuttava nukkekotinäyttely.

Gepetto on pienenpieni perheyritys, jossa ex-arkkitehti Anu Pellinen miehensä Jari Hämäläisen kanssa suunnittelee ja valmistaa verstaassaan Kangasalla ihastuttavia maailmoja. Kotimaisesta koivuvanerista laserleikatut nukkekotikalusteet ovat iso osa tuotevalikoimaa, johon kuuluu lisäksi myös Anun kuvittamat tyynyliinat.

Täky gallerian näyttelyssä voit testata löytyykö sinusta kaupunki- vai sisustussuunnittelija. Näytelyn lomassa on kaksi haastetta aiheista.

Satumainen kesä Täky galleriassa heinäkuun loppuun asti.