Artikkelit

Jonna Husa on ammatiltaan koruartesaani ja opiskelee käsityöntekijäksi Saimaan ammattiopisto Sampossa. Jonna valmistaa Janua Mari -nimen alla uniikkeja koruja, tilaustöitä sekä tekee myös mielellään korujen korjausta. Koruseppänä Jonna haluaa käyttää tuotteissaan mahdollisimman paljon kierrätettyä ja jo olemassa olevaa materiaalia. Mieluisin materiaali on hopea, koska sitä voi kierrättää ja muokata periaatteessa loputtomiin; vanhat korut voi aina sulattaa eikä kukaan heitä hopeakorua roskiin. Näyttelyssä häneltä on esillä kierrätyshopeasta valmistettuja riipuksia sekä korvakoruja. 

Hanna Mangström esittelee koruja, tekstiiliteoksia sekä kuvataidetta. ”Polun varrelta poimittua”, kuten Hanna näyttelyyn tuomaansa kokonaisuutta kuvailee. Hannan korujen ja teosten inspiraation lähteet ovat pääosin suomalaisessa luonnossa ja kansanperinteissä. Esillä on muun muassa hopeakoruja, kivikoruja, tekstiiliteoksia ja paperiteoksia. 

Viimeiset viisi vuotta Hanna on opiskellut korujen suunnittelua ja valmistusta. Hän suoritti käsityöntekijän ammattitutkinnon Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa vuonna 2020. Jalometallialan artesaaniksi hän valmistui vuonna 2023 Savon ammattiopistosta (Varkaus). Aiemmin hän on suorittanut nelivuotisen tekstiilialan artenomi AMK -tutkinnon Lappeenrannassa silloisessa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Hannan noin 30-vuotinen työura on mainonnan- ja graafisen suunnittelun alalta. 

Tällä hetkellä Hanna keskittyy hopea-, pronssi- ja kuparikorujen suunnitteluun ja valmistukseen perinteisillä käsityötekniikoilla, koruissa käytetyt kivet hän hioo itse. Hän tekee uniikkeja, yksilöllisiä koruja sekä korusarjoja. Kierrätysmetallikoruja Hanna jatkotyöstää kylmäemaloinnilla. Tekstiiliteoksia hän luo pääasiassa villa- tai muista langoista ryijytekniikalla ommellen sekä suomenlampaanvillasta huovuttaen.

Molemmat heistä ovat Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n uusia jäseniä.

Woods Baroque -näyttelyssä on esillä Anna Rikkisen viimevuosina valmistuneita isokokoisia veistoksia. Teokset ovat kuin jättiläisen koruja. Anna Rikkinen kutsuu usein teoksiaan koruiksi, vaikka monet niistä ovat perinteisessä mielessä käyttökelvottomia. Anna kehottaa katsomaan tuttuja esineitä uudella tavalla ja kutsuu näyttelyvieraita pohtimaan, miltä tuntuu pukea jättiläisen korut ylle.

Korut ovat kautta aikojen toimineet tunteiden kantajina, välittäjinä ja lujittajina. Annamme niille funktion toimia identiteetin symboleina ja ihmissuhteiden merkkinä. Muistojen kautta korut ja esineet voivat liittää ja siirtää meidät toisiin aikoihin, paikkoihin ja ihmisiin.

Käytetyt esineet kiehtovat Rikkistä. Teoksiaan varten Anna löytää hylättyjä arkisia esineitä matkoilta ja lähiympäristöstä, usein kirpputorien rönsyileviltä hyllyiltä. Hän muokkaa moninaista materiaaleista taideteoksia, esinekollaaseja ja installaatioita.

Esinekulttuuri ja koristautumiskulttuuri on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Asetamme esineisiin omia tunteitamme. Esineet, joita vaalimme ja myös ne, jotka heitämme pois, heijastavat jotain ihmisenä olemisesta. Ne paljastavat ajatuksia ja arvojamme, kertovat elämästä ja kuolemasta, muistoista ja kuvitelmista, yhteyksistä toisiin, suhteestamme luontoon sekä ihmiskehon arvottamisesta ja kohtelusta.

Ornamentiikan, tunteiden ja kehollisuuden suhde on Annan työskentelyn kantava teema. Koristeellisuus ja leikillisyys saa Rikkisen tuotannossa myös tummempia sävyjä. Annan koruissa on aina mukana kauneutta, vakavuutta, pelkoja ja aavistus epämukavuutta maustettuna huumorilla.

Anna Rikkinen (s.1976) opiskeli korumuotoilua ja -taidetta Lappeenrannassa AMK artenomiksi sekä Amsterdamissa valmistuen Gerrit Rietveld Academien korutaiteen osastolta vuonna 2004. Työhuoneellaan Lahdessa Anna työstää kollaasinomaisia teoksia käytetyistä esineistä ja useista eri materiaaleista. Rikkisen teoksia on nähty viime vuosina mm. Habourfront centressä Torontosa, Museum of Applied Arts Villnassa, Lahden ja Orimattilan taidemuseoissa sekä Urajärven kartanossa ja Taidekeskus Idässä Lappeenrannassa.

Woods Baroque Täky galleriassa 1.11.-2.12.2023. Galleria avoinna ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.

Kuvat: Pia Maria Rautio

Marianne Balabin | Melitina Balabin | Nikolai Balabin | Aleksander Osipov

Elokuun ajan Täky galleriassa on esillä Balabinien taiteilijaperheen yhteisnäyttely. Balabinit ovat pitkään toimineet Lappeenrannassa työskennellen Linnoituksen työpajoissaan. Näyttelyitä heillä on ollut vuosien mittaan ympäri maailman. Mukana on lisäksi vävypoika Aleksander.

Marianne Balabin löytää lähtökohdan maalauksilleen lähiympäristöstään sekä matkoilla näkemästään ja kokemastaan. Hänen maalaustekniikkansa on hitaasti valmistuva kerroksellinen maalaus akryyli- ja öljyväreillä. ”Maalaamalla teen näkyväksi oman tapani kokea ja nähdä minua ympäröivä maailma. Maalaan vaikutelmien muistoja.”

Melitina Balabinin koruteosten aiheena on siivet. Siivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Eniten on tutkittu niiden rakennetta ja kykyä pitää asioita ja olentoja ilmassa, mistä tunnetuimpia ovat Leonardo da Vincin tutkimukset. Eri kulttuureissa siivelliset, kuten linnut tai perhoset merkitsevät erilaisia asioita. Joillekin siivet edustavat kuolemaa, toisille elämää, rauhaa ja vapautta. Siipiä kuvatakseen tai koristaakseen ovat eri kansat käyttäneet monenlaisia ornamentteja. Muinaiset egyptiläiset ovat kuvanneet Ibis-linnun siipiä ornamentaalisesti. Siivet ovat mytologiassa olennaisessa osassa, kuten kreikkalaisissa sfinkseissä tai Kalevalan Kokko-linnuissa. Ikonitaiteessa on siivillä suuri merkitys ja siipien määrä kertoo enkelin asemasta hierarkiassa: kerubit ovat kuusisiipisiä enkeleitä, serafit nelisiipisiä.

Nikolai Balabin on koonnut näyttelyyn teoksia kolmesta kokoelmasta tuotantonsa eri vaiheilta. ”Grafica -koruissa tutkin viivaa ilmaisukeinona. Yhdistän selkeän geometrisen muodon ja sen pinnalle siveltimellä tai kaivertamalla piirretyn abstraktin viivakuvion. Tavoitteenani on muodon ja grafiikan runollinen dialogi. Maisema -koruissa käsittelen maiseman ornamentaalisuuden teemaa. Usein maisemaa katsoessani maa ja vesi sekä toisaalta lumiset pellot ja metsät herättävät samanlaisen vaikutelman, jolloin on vaikea erottaa, onko kyseessä vesi vai maa. Tämän havainnon olen maalannut siveltimellä hopeaesineelle, jonka muoto muistuttaa meren aaltojen siloittamaa kiveä. Gagaatti -korut: Gagaatti on jurakaudelta peräisin olevaa ”kivettynyttä” havupuuta. Se on yksi muinaisimmista korukivistä – ensimmäisten yksinkertaisten gagaattiesineiden hautalöydökset ovat peräisin 1400-1500-luvuilta eaa.”

Aleksander Osipov esittelee näyttelyssä ikonejaan. Lisäksi hän on näyttelyä varten ikuistanut Lappeenrannan seudun maisemia ja näkymiä plein-air -maalauksiinsa, jotka on tehty ulkoilmassa paikan päällä.

Näyttely on avoinna Täky gallerissa ma-pe 11-17, la-su 11-16 (19.8. jälkeen ma-pe 11-17, la-su 11-15).

Tuija Hietasella ja Tarja Talonpojalla on yhteinen pitkä tausta opettajina toimimisesta käsi- ja taideteollisuusalalla, nykyisin Saimaan ammattiopisto Sampossa. Molemmat ovat työn vastapainona ja sen rinnalla tehneet omia taiteellisia projekteja ja kehittäneet taiteellista ilmaisuaan itselle tärkeitten teemojen, materiaalien ja tekniikoitten kautta. 

Hietanen on korutaiteilijana osallistunut aktiivisesti ryhmänäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän käyttää koruissaan materiaalina pieniä lasihelmiä. Helmistä hän punoo kolmiulotteisia teoksia. Koruihin muodostuu ulkopinnan värien ja muotojen lisäksi rakenteen sisään jääviä tyhjiä tiloja. Näyttelyteoksissa korujen sisä- ja ulkopinta ovat yhtä merkityksellisiä. Korun sisään voi kätkeä ja piilottaa, ja kantaa mukanaan jotain katseilta salassa. Näyttelyn teokset ovat rintakoruja ja kaulakoruja.

Talonpoika kutoo kangaspuissa tekstiilejä yhdistellen eri työtapoja ja tekniikoita, joissa monesti voimakkaat värit tulevat hänen itse värjäämistään langoista. Hän on teoksissaan pohtinut elämän kriisivaiheisiin liittyviä teemoja. Näyttelyn pellavaisissa tekstiileissä hän on leikkinyt sidospinnoilla ja väreillä. 

Näyttelyssä yhteinen teema käsittelee sitä, mitä kätkemme ja mitä haluamme piilotella. Kannamme mukanamme menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden toiveitamme.

Näyttely on avoinna 2.6.-30.6.2023 Täky galleriassa. Täky galleria on avoinna arkisin 11-17, viikonloppuisin 11-16. Juhannuksena galleria on suljettuna.

Anni-Mari Terävä ja Pirkko Grönlund ovat vuonna 2021 Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n jäseniksi valitut jäsenet. Perinteisesti uusien jäsenten näyttely on esillä alkuvuonna, tänä vuonna 12.1.-28.2. välisenä aikana. Uudet jäsenet Anni-Mari ja Pirkko ovat tavattavissa Täky galleriassa keskiviikkona 12.1.2022 klo 15-17, tervetuloa jututtamaan näytteilleasettajia!

TÄKY Gallerian uudet jäsenet vuodelta 2021 tuovat esille monipuolisen kattauksen pehmeitten ja kovien materiaalien käytöstä. Näyttelyssä on tarkoitus korostaa ja myös leikitellä tällä vastakohtaisuudella. Teosten ryhmittelyssä pyritään yhdistelemään ja tuomaan vaihtelevasti esille Anni-Mari Terävän hopea- ja helmikoruja sekä Pirkko Grönlundin huovutettuja tuotteita. Tästä esimerkkinä on mm. näyttelyn mainoksessa rannekorua kantava, huovutettu lisko.

Anni-Mari Terävä tuo näyttelyssä esillä uuden Talvikukkia -malliston, jossa huurteisen sävyiset helmet ja hopea yhdistyvät kauniiksi kokonaisuuksiksi. Hän on uusi toimija korualalla, ja valmistunut syyskuussa 2021 Taideteollisuusalan ammattitutkinnosta Käsityöntekijäksi. Halu työstää materiaalia vapaasti omalla käden jäljellä luo tuotteisiin uniikin tekstuurin ja elävän pinnan. Anni-Marin suunnittelemat ja valmistamat Love Daisy tuotemerkin korut saavat innoituksensa luonnosta, erityisesti sen viehättävistä väreistä ja kukkasista. Talvikukkia on jatkumoa opintojen näyttötyönä toteutetulle Kesä -korusarjalle.

Pirkko Grönlund on aktiivinen huovutuksen harrastaja 31 vuoden ajalta. Hän on toisaalta osallistunut lukuisille huovutuskursseille, mutta myös itse kehitellyt erilaisia tuotteita. Tässä näyttelyssä korostuu erityisesti kaksi tämänhetkisen kiinnostuksen kohdetta: laserleikattujen huopapitsien käyttö asusteissa ja eläinfiguurien käyttö niin koriste-esineissä kuin seinävaatteissakin. Erilaiset liskot ovat näyttävästi esillä mm. teoksessa Lisko-Diskon portilla, jossa ajankohtaiseen teemaan liittyen on meneillään koronapassin tarkastus. Huovutusmateriaalien käyttö on monipuolista ja osa töistä on teknisesti varsin vaativia. Pirkko Grönlund on osallistunut Suomen Huopayhdistys Filtin kansainväliseen näyttelyyn ”Huopaa kotona” 5.7. -1.8.2021 Jämsässä ja Galleria Pihaton näyttelyyn ”Minä jo luulin, että Greta Garbo on kuollut” 29.9. – 22.10.2021 Lappeenrannassa.