Täky Galleriassa Korutaideyhdistyksen jäsennäyttely 4.–30.6.2024

Korutaideyhdistyksen jäsenten teoksia nähdään jo kolmannen kerran järjestettävässä

jäsennäyttelyssä Lappeenrannassa kesäkuussa. Näyttely on osa KORU8-tapahtumaa.

Kotimaista taidekäsityötä ja muotoilua esittelevässä Täky Galleriassa on esillä 27 taiteilijaa

yhteensä 45 teoksella. Juryksi kutsuttiin alalla aktiivisesti toimivat kokeneet korutaiteilijat

Elina Honkanen (Helsinki) ja Tiina Rajakallio (Lappeenranta). He kuvailevat

kuratoimaansa kokonaisuutta seuraavasti:

Näyttelyn teoksissa nousee esiin voimakas materiaalisuus sekä erilaisten kädentaitojen ja

tekniikkojen hallinta ja arvostus. Koru näyttäytyy teosten kautta hyvin moniulotteisena ja

merkityksellisenä esineenä. Monet teoksista kuvaavat henkilökohtaisia kokemuksia, jotka

linkittyvät nykypäivään.

Joukosta nousi muutamia toistuvia teemoja ja juonteita, kuten luonto ja historia. Luonto ei

näy ainoastaan romanttisena henkilökohtaisen inspiraation lähteenä, tai teosten

materiaaleissa, vaan myös huolena maailman nykytilasta. Historia, muistot ja aika näkyvät

niin aihepiirien nostalgisissa sävyissä, kuin materiaaleissa, jotka kantavat mukanaan jo

elettyä elämää.

Näyttely ajoittuu samalle viikolle kuin Korutaideyhdistyksen järjestämä kansainvälinen

KORU8-triennaali, joka sisältää ammattitaiteilijoiden ohjaamia työpajoja, seminaarin sekä

laajan korutaiteen näyttelyn, joka on esillä Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla

17.5.–1.12.2024.

Jäsennäyttelyn avajaiset järjestetään ke 5.6.2024 klo 18.

Näyttelyä on tukenut Karjalan kulttuurirahasto.

Näyttelyn taiteilijat: Ami Avellán, Gina Bulgamin, Tiina Ehrukainen, Tiina Elovainio, Tuija Hietanen, Elli Hukka, Jussi Järvinen, Ritva Kara, Anu Kirkinen, Sirja Knaapi, H Kostiainen, Saija Lehtonen, Tytti Lindström, Anni Maajärvi, Minna Markkanen, Matti Mattsson, Maria

Nuutinen, Wiebke Pandikow, Anu Peippo, Ari Pyörälä, Anna Rikkinen, Reet Salonen, Elias

Sormanen, Marika Tiukkanen, Suvi Tupola, Terhi Tolvanen, Kaisa Vuorinen.

Näyttelyssä on esillä post-apokalyptisen maailman selviytyjän haarniska, maailmanlopun valmistautujan varusteiden käyttöohjeet, sekä sadoista ammutuista luodeista muodostuneita veistoksia. Teokset pohtivat leikkimielisesti viihdekulttuurien pelien, elokuvien ja tv-sarjojen postapokalyptistä maailmaa, selviytyjiä ja zombie laumoja, mutta samalla muistuttaa myös todellisuudesta jossa kylmä, nälkä, jano ja väkivallanuhka ovat todella läsnä. Kotivaran ylläpitämistä ei pidetä enää höperönä ja yleinen kiinnostus itsepuolustusta ja ampumaharrastuksia kohtaan on kasvanut, eikä niihin suhtauduta enää niin epäluuloisesti.

Heikkinen on itsekin kamppailulaji- ja ampuharrastaja, sekä teoksissakin seikkailevan selviytymiskerhon (S.W.E.T) jäsen, mikä osaltaan on toiminut näyttelyn teosten innoittajana. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että mikäli postapokalyptinen maailma häämöttäisi horisontissa, ei yksin bunkkeriin linnoittautuminen puolustamaan säilyketölkkivuorta ole ehkä tehokkainta, vaan yhteistyö, jakaminen ja jokaisen osaamisen, kykyjen ja tiedon kunnioittaminen ja hyödyntäminen.

Heikkinen on imatralainen kuvataitelija YAMK/ Master of fine arts, joka on työskennellyt vapaana taiteilijana reilun kymmenen vuoden ajan pääasiassa kuvanveiston, valokuvan ja videon parissa. Sivutyönä hän on toiminut graafisena suunnittelija sekä video- ja valokuvaajana. Työskentelyä on tukenut Etelä-Karjalan kulttuurirahasto.

www.teemuheikkinen.net

Pirjo Tikkinen on Parikkalassa, aivan Venäjän rajan pinnassa asuva ja työskentelevä, Saimaan ammattikorkeakoulusta (YAMK) 2013 valmistunut kuvataiteilija.

Tikkinen käyttää luovassa ilmaisussa keinoina usein maalausta, valokuvausta tai keramiikkaa. Hän ei halua pitäytyä yhteen tekniikkaan, vaan antaa aiheen määrätä käytetyn työskentelytekniikan.

Rakukeramiikassa Tikkistä kiinnostaa erityisesti saven ja tulen liitosta syntyvä ennalta arvaamaton lopputulos -sattumoittaja.

Tikkinen lukee paljon ja pitää erityisesti fantasiakirjallisuudesta, jonka kautta on mahdollista kyseenalaistaa totuttuja käsityksiä, se voidaan nähdä poikkeamana yleisesti tunnetusta todellisuudesta. Maagiseksi realismiksi kutsutaan kirjallisuudenlajia, jossa muuten realistiseen kerrontaan sekoitetaan yliluonnollisia aineksia.

Osalla näyttelyn teoksista maagista realismia on myös havaittavissa, tietynlaista vinksahtanutta outoutta -uuskummaa.

Tikkinen on osallistunut lukuisiin yhteis-/ryhmänäyttelyihin kuten Galleria Fogga Helsinki 2023, taidesalonki Talvio Hartola 2022, galleria Pihatto Lappeenranta 2022, gallerie Emilie Loviisa 2021, Etelä-Karjalan taiteilijaseuran näyttely Benicarlo/Espanja 2020, sekä La Mercen kulttuurikeskus /Espanja 2019, Imatran taidemuseo 2019 ja 2017, kaapelitehdas Helsinki 2013 ja 2014, Brinkkalan galleria Turku 2013, galleria Karaija Inkoo 2016 ja 2018 ja pitänyt useita yksityisnäyttelyitä.

Helvi Hakalan ikoneita 

Irja Olkkosen neuleita

Täky Galleriassa 1.3.-1.4.2024

Irja Olkkonen ja Helvi Hakala ovat käsistään kätevät siskokset, jotka ovat luoneet käsillään kaunista jo vuosikymmenten ajan; Irja neuleitaan jo 40 vuoden ajan. Helvi on maalannut ikoneita kolmisenkymmentä vuotta, sekä tehnyt erilaisia käsitöitä.

Irja Olkkonen on toiminut pitkään Täky Galleriaa pyörittävän Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry:n aktiivijäsenenä. Irjan neuleet ovat vakiotuote Täkyn puodissa, myös käsityömessuilla ympäri Suomen Irjan neuleet löytävät ostajansa. Nyt Irja on laittanut esille muodoltaan selkeitä ja väriyhdistelmiltään ihastuttavia, 100 % villaa olevia neulepaitoja ja -tunikoita esille gallerian puolelle maaliskuun ajaksi. Irja tekee neuleensa koneella, mikä vaatii sekin paljon käsityötä ja osaamista. 

Työuransa Irja Olkkonen on tehnyt kotiteollisuusopettajana Lappeenrannassa. Hän on pitänyt useita näyttelyitä, yksin ja yhteisnäyttelyinä.  

Helvi Hakala tuo näyttelyyn viimeisten 15 vuoden aikana maalaamiaan ikoneita. Maalaaminen on tapahtunut opettajan johdolla mm. Valamossa ja Helsingissä. Helvin ikoneissa on kuvattuina mm. Raamatun pyhiä, joilla on kaikilla sädekehä. Esillä on myös maallikko- ja marttyyrikuvia, joilla ei ole sädekehää. 

Ikonimaalaukseen liittyy paljon erilaisia sääntöjä. Yksi olennaisimpia sääntöjä on, että ikonissa on sen esittämän henkilön tai aiheen nimi, mutta ei maalarin nimeä. Aiheen on oltava tunnistettava. Ikonimaalaukseen kuuluu, että maalaukseen jäljitellään olemassa olevaa ikonia. Neitsyt Maria ja Jeesuslapsi yhdessä ja erikseen ovat yleisiä ikonin aiheita. 

Ikoni maalataan yleensä puulaudalle. Kuva maalataan maaväreillä, joihin on sekoitettu munankeltuaista. Ensin voidaan kullata tai hopeoida tausta, sitten maalataan taustamaisema, rakennukset ja vaatteet ja viimeiseksi henkilöiden iho ja kuvan yksityiskohdat. Ikoniin ei maalata varjoja, sillä kuvaa valaisee jumalallinen valo. Kaikki ikonit siunataan. 

Näyttely on avoinna 1.3.-1.4.2024, (pitkäperjantaina 29.3. suljettu), ti-pe 11-17, la-su 11-15. 

Tekijät ovat itse paikalla 2. pääsiäispäivänä 1.4. (Muutokset mahdollisia, seuraa ilmoitteluamme). Vapaa pääsy, tervetuloa. Galleria on esteetön. 

Anuliisa Rissanen, tilkuttaja Pohjois-Karjalasta

Anuliisa on kotiteollisuusohjaaja, suutari ja Kansalaisopiston opettaja Heinävedeltä. Hän on intohimoisesti jo vuosia kerännyt Marimekon puuvillaisia kierrätyskankaita. Kankaissa Anuliisaa kiinnostavat värit ja kuosit, joita hän taitavasti yhdistelee uusiksi näyttäviksi kokonaisuuksiksi. Luonto on paras inspiroija – se näkyy myös tilkkutöiden aiheissa. Neulominen ja kutominen kuuluvat myös Anuliisan elämään.

Teija Rossi, tilkuttaja Etelä-Karjalasta

Teija on imatralainen käsityöläinen, jonka ura alkoi talorepuista. Karjalanpiirakkakukkaroita hän on rypyttänyt jo 25 vuotta. Teijan ommellut koskettelukirjat on tarkoitettu näkövammaisille ja muistisairaille (toki muutkin saavat niitä tutkia). Täkyn näyttelyssä on esillä Karjalaisen kitkijänaisen päiväkirja (Teija on intohimoinen pihapuutarhuri), jonka tekstit ja muutaman valokuvan Teija on tulostanut itse kehittämällään tavalla tavalliselle lakanakankaalle. Näyttelyn töissä on väriä ja huumoria. Teijankin elämään kuuluu neulominen ja omien mallien suunnittelu.

Jonna Husa on ammatiltaan koruartesaani ja opiskelee käsityöntekijäksi Saimaan ammattiopisto Sampossa. Jonna valmistaa Janua Mari -nimen alla uniikkeja koruja, tilaustöitä sekä tekee myös mielellään korujen korjausta. Koruseppänä Jonna haluaa käyttää tuotteissaan mahdollisimman paljon kierrätettyä ja jo olemassa olevaa materiaalia. Mieluisin materiaali on hopea, koska sitä voi kierrättää ja muokata periaatteessa loputtomiin; vanhat korut voi aina sulattaa eikä kukaan heitä hopeakorua roskiin. Näyttelyssä häneltä on esillä kierrätyshopeasta valmistettuja riipuksia sekä korvakoruja. 

Hanna Mangström esittelee koruja, tekstiiliteoksia sekä kuvataidetta. ”Polun varrelta poimittua”, kuten Hanna näyttelyyn tuomaansa kokonaisuutta kuvailee. Hannan korujen ja teosten inspiraation lähteet ovat pääosin suomalaisessa luonnossa ja kansanperinteissä. Esillä on muun muassa hopeakoruja, kivikoruja, tekstiiliteoksia ja paperiteoksia. 

Viimeiset viisi vuotta Hanna on opiskellut korujen suunnittelua ja valmistusta. Hän suoritti käsityöntekijän ammattitutkinnon Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa vuonna 2020. Jalometallialan artesaaniksi hän valmistui vuonna 2023 Savon ammattiopistosta (Varkaus). Aiemmin hän on suorittanut nelivuotisen tekstiilialan artenomi AMK -tutkinnon Lappeenrannassa silloisessa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Hannan noin 30-vuotinen työura on mainonnan- ja graafisen suunnittelun alalta. 

Tällä hetkellä Hanna keskittyy hopea-, pronssi- ja kuparikorujen suunnitteluun ja valmistukseen perinteisillä käsityötekniikoilla, koruissa käytetyt kivet hän hioo itse. Hän tekee uniikkeja, yksilöllisiä koruja sekä korusarjoja. Kierrätysmetallikoruja Hanna jatkotyöstää kylmäemaloinnilla. Tekstiiliteoksia hän luo pääasiassa villa- tai muista langoista ryijytekniikalla ommellen sekä suomenlampaanvillasta huovuttaen.

Molemmat heistä ovat Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n uusia jäseniä.

Alihpoi-näyttelyssä on esillä Aleksi Remsun töitä, joiden kantava teema on materiaalin ja ajatusten kohtaaminen. Töissään Remsu pyrkii löytämään oivaltavia tapoja käyttää materiaaleja niille tyypillisten olomuotojen kautta. Taipuminen, jännite, palaminen tai sulaminen ovat kaikki luonnollisia osia prosessia jolla teokset syntyvät.  Myös valo ja liike ovat täydentämässä osaa teosten olemuksesta. 

Kulttuurillisella pääomalla on oma osansa Remsun työskentelyssä. Näyttelyn nimi “Alihpoi” tarkoittaa karjalaksi hienoa ja lapsesta puhuttaessa kultaista. Samalla nimi on leikkimielinen viiittaus karjalankieliseen sanontaan “Alihpoi ast́e, liipovoi luzikka”, jota sanotaan pilalle hemmotellusta ihmisestä. Aleksi Remsun suvun Karjalan ortodoksinen perinne näkyy muutenkin Remsun tavoissa nähdä maailmaa ja sen vuoksi karjalainen ja Bysantin estetiikka yhdistyvät paikoitellen pohjoismaisen muotokielen kanssa teoksiin ja tuotteisiin.   

Aleksi Remsu on työskennellyt itsenäisenä muotoilijana ja kuvanveistäjänä Helsingissä vuodesta 2020, heti valmistumisestaan maisteriksi Kuninkaallisesta taideyliopistosta (Royal College of Art, London UK). Työssään Remsu keskittyy useimmiten lasiin ja messinkiin, sekä muihin aikaa kestäviin ja arvokkaisiin materiaaleihin. Teosten aiheet vaihtelevat identiteetin ja ikuisuuden kysymyksistä aina tutkielmiin materiaalin herkkyydestä ja kontrastista. 

Aleksi Remsun teoksia on ollut esillä kansainvälisesti mm. Italiassa, Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Alihpoi Täky Galleriassa 7.12.2023–5.1.2024 Satamatie 10, Linnoitus, Lappeenranta. Ma-pe 11-17, la-su 11-15.
Suljettu 6.12., 24.-26.12., 31.12. ja 1.1.2024.
Vapaa pääsy, tervetuloa!

Satamatien Keramiikkapaja ja vastapäinen Täky Galleria järjestävät joulutapahtuman la-su 9.-10.12. klo 10-15. 

Keramiikkapajan muuttomyyntiviikonloppu, pukinkonttiin tai itselle kädentaidonnäytteitä puodeista. 

Täkyssä työnäytöksiä, arpajaiset, glögiä ja pipareita. 

Vapaa pääsy. 

Tervetuloa joulutunnelmaan! 

Woods Baroque -näyttelyssä on esillä Anna Rikkisen viimevuosina valmistuneita isokokoisia veistoksia. Teokset ovat kuin jättiläisen koruja. Anna Rikkinen kutsuu usein teoksiaan koruiksi, vaikka monet niistä ovat perinteisessä mielessä käyttökelvottomia. Anna kehottaa katsomaan tuttuja esineitä uudella tavalla ja kutsuu näyttelyvieraita pohtimaan, miltä tuntuu pukea jättiläisen korut ylle.

Korut ovat kautta aikojen toimineet tunteiden kantajina, välittäjinä ja lujittajina. Annamme niille funktion toimia identiteetin symboleina ja ihmissuhteiden merkkinä. Muistojen kautta korut ja esineet voivat liittää ja siirtää meidät toisiin aikoihin, paikkoihin ja ihmisiin.

Käytetyt esineet kiehtovat Rikkistä. Teoksiaan varten Anna löytää hylättyjä arkisia esineitä matkoilta ja lähiympäristöstä, usein kirpputorien rönsyileviltä hyllyiltä. Hän muokkaa moninaista materiaaleista taideteoksia, esinekollaaseja ja installaatioita.

Esinekulttuuri ja koristautumiskulttuuri on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Asetamme esineisiin omia tunteitamme. Esineet, joita vaalimme ja myös ne, jotka heitämme pois, heijastavat jotain ihmisenä olemisesta. Ne paljastavat ajatuksia ja arvojamme, kertovat elämästä ja kuolemasta, muistoista ja kuvitelmista, yhteyksistä toisiin, suhteestamme luontoon sekä ihmiskehon arvottamisesta ja kohtelusta.

Ornamentiikan, tunteiden ja kehollisuuden suhde on Annan työskentelyn kantava teema. Koristeellisuus ja leikillisyys saa Rikkisen tuotannossa myös tummempia sävyjä. Annan koruissa on aina mukana kauneutta, vakavuutta, pelkoja ja aavistus epämukavuutta maustettuna huumorilla.

Anna Rikkinen (s.1976) opiskeli korumuotoilua ja -taidetta Lappeenrannassa AMK artenomiksi sekä Amsterdamissa valmistuen Gerrit Rietveld Academien korutaiteen osastolta vuonna 2004. Työhuoneellaan Lahdessa Anna työstää kollaasinomaisia teoksia käytetyistä esineistä ja useista eri materiaaleista. Rikkisen teoksia on nähty viime vuosina mm. Habourfront centressä Torontosa, Museum of Applied Arts Villnassa, Lahden ja Orimattilan taidemuseoissa sekä Urajärven kartanossa ja Taidekeskus Idässä Lappeenrannassa.

Woods Baroque Täky galleriassa 1.11.-2.12.2023. Galleria avoinna ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.

Kuvat: Pia Maria Rautio

Kirsi Kivivirran näyttely esittelee valikoiman keraamisia seinäteoksia. Lukuisista paloista koostuvat palapelimäiset teokset ovat usein monokromaattisia ja perustuvat toistoon. Kivivirran työskentely on eräänlaista sommittelua, jossa erilaiset elementit etsivät omaa paikkaa ja tätä kautta syntyy teoksen sisäinen dynamiikka. Ajatuksena on pelkistää ilmaisua ja tuoda esille oleellinen sisältö. Kaupungistunut elinympäristö, sen arkkitehtuuri ja arkiset tilat ovat sekä hänen työskentelynsä sisällön että muodon lähtökohtia.

Kivivirran teokset valmistuvat teemallisina sarjoina. Näyttelyn uudet teokset ovat saaneet nimekseen ”White Light”, mikä viittaa valoon, sen ominaisuuksiin ja puhtauteen sekä teosten materiaaliin, valkoiseen posliiniin. Valo synnyttää myös muodon. Reference -sarja sai alkunsa yhteispohjoismaisesta residenssityöskentelystä vanhoissa, osin hylätyissä posliinitehdaskiinteistöissä. Tämän sarjan kuva-aiheet sekä värit, koboltinsininen ja valkoinen viittaavat kattausesineiden ja koristeaiheiden perinteeseen sekä posliinituotannon historiaan.

Studiossaan Helsingin Kalliossa Kivivirta on työskennellyt vuodesta 1988 lähtien. Hänen näyttelytoimintansa on kansainvälistä. Kivivirta on kiinnostunut taiteesta osana rakennettua ympäristöä ja arkkitehtuuria. Teoksia on sijoitettuna mm. Arabianrannassa, Musiikkitalossa, Espoon sairaalassa sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa Otaniemessä. Vuoden lopulla valmistuu ulko- ja sisätilan teoskokonaisuus Kannelmäen päiväkotiin. Ulkomailla hänen teoksiinsa voi tutustua Suomen lähetystöissä Pariisissa, Tallinnassa ja Varsovassa.

Taike on myöntänyt Kivivirralle valtion viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan 2022.

Näytttely on esillä Täky galleriassa 4.10.-28.10.

Täky Gallerian Muotoilusyksy 2023-näyttelykokonaisuuden avaa pitkän linja tekstiilitaiteilija Riitta Turusen näyttely LANGALLA. Näyttely on avoinna 6.-30.9.2023. Tekstiilitaiteilija Riitta Turunen (s.1957) asuu ja työskentelee Heinävedellä, Pohjois-Karjalassa. Hän oli Texo ry:n vuoden tekstiilitaiteilija 2022. Turunen palkittiin ansiokkaasta urastaan ja uusia ilmaisumuotoja jatkuvasti kehittävästä työstään tekstiilitaiteen parissa.


”Langalla on korjattu, ommeltu, kudottu, parsittu, punottu ja sidottu. Minulle lanka on
ainetta, joka joskus lähentelee aineettomuutta, joskus taas on rouhean materiaalista.
LANGALLA -näyttelyssä on teoksia lähinnä parin kolmen viime vuoden ajalta. Pääosassa
ovat kudotut tekstiilit. Kudontatekniikassa minua kiehtoo se, miten yksinkertaisilla
sidoksilla saadaan aikaan vaihtelevia, moni-ilmeisiä rakenteita ja pintoja. Kutoessani liityn
ikiaikaiseen traditioon. Kädet työskentelevät, kudos kasvaa lanka langalta ja aika sitoutuu
lopputulokseen.”

Riitta Turunen

Kaikille avoimet näyttelynavajaiset pidetään ti 5.9 klo 18.00 eteenpäin, tervetuloa!

Näyttely on avoinna 6.-30.9.2023. Täky galleria on avoinna ti-pe 11-17 ja la-su 11-15.

Marianne Balabin | Melitina Balabin | Nikolai Balabin | Aleksander Osipov

Elokuun ajan Täky galleriassa on esillä Balabinien taiteilijaperheen yhteisnäyttely. Balabinit ovat pitkään toimineet Lappeenrannassa työskennellen Linnoituksen työpajoissaan. Näyttelyitä heillä on ollut vuosien mittaan ympäri maailman. Mukana on lisäksi vävypoika Aleksander.

Marianne Balabin löytää lähtökohdan maalauksilleen lähiympäristöstään sekä matkoilla näkemästään ja kokemastaan. Hänen maalaustekniikkansa on hitaasti valmistuva kerroksellinen maalaus akryyli- ja öljyväreillä. ”Maalaamalla teen näkyväksi oman tapani kokea ja nähdä minua ympäröivä maailma. Maalaan vaikutelmien muistoja.”

Melitina Balabinin koruteosten aiheena on siivet. Siivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Eniten on tutkittu niiden rakennetta ja kykyä pitää asioita ja olentoja ilmassa, mistä tunnetuimpia ovat Leonardo da Vincin tutkimukset. Eri kulttuureissa siivelliset, kuten linnut tai perhoset merkitsevät erilaisia asioita. Joillekin siivet edustavat kuolemaa, toisille elämää, rauhaa ja vapautta. Siipiä kuvatakseen tai koristaakseen ovat eri kansat käyttäneet monenlaisia ornamentteja. Muinaiset egyptiläiset ovat kuvanneet Ibis-linnun siipiä ornamentaalisesti. Siivet ovat mytologiassa olennaisessa osassa, kuten kreikkalaisissa sfinkseissä tai Kalevalan Kokko-linnuissa. Ikonitaiteessa on siivillä suuri merkitys ja siipien määrä kertoo enkelin asemasta hierarkiassa: kerubit ovat kuusisiipisiä enkeleitä, serafit nelisiipisiä.

Nikolai Balabin on koonnut näyttelyyn teoksia kolmesta kokoelmasta tuotantonsa eri vaiheilta. ”Grafica -koruissa tutkin viivaa ilmaisukeinona. Yhdistän selkeän geometrisen muodon ja sen pinnalle siveltimellä tai kaivertamalla piirretyn abstraktin viivakuvion. Tavoitteenani on muodon ja grafiikan runollinen dialogi. Maisema -koruissa käsittelen maiseman ornamentaalisuuden teemaa. Usein maisemaa katsoessani maa ja vesi sekä toisaalta lumiset pellot ja metsät herättävät samanlaisen vaikutelman, jolloin on vaikea erottaa, onko kyseessä vesi vai maa. Tämän havainnon olen maalannut siveltimellä hopeaesineelle, jonka muoto muistuttaa meren aaltojen siloittamaa kiveä. Gagaatti -korut: Gagaatti on jurakaudelta peräisin olevaa ”kivettynyttä” havupuuta. Se on yksi muinaisimmista korukivistä – ensimmäisten yksinkertaisten gagaattiesineiden hautalöydökset ovat peräisin 1400-1500-luvuilta eaa.”

Aleksander Osipov esittelee näyttelyssä ikonejaan. Lisäksi hän on näyttelyä varten ikuistanut Lappeenrannan seudun maisemia ja näkymiä plein-air -maalauksiinsa, jotka on tehty ulkoilmassa paikan päällä.

Näyttely on avoinna Täky gallerissa ma-pe 11-17, la-su 11-16 (19.8. jälkeen ma-pe 11-17, la-su 11-15).