Anuliisa Rissanen, tilkuttaja Pohjois-Karjalasta

Anuliisa on kotiteollisuusohjaaja, suutari ja Kansalaisopiston opettaja Heinävedeltä. Hän on intohimoisesti jo vuosia kerännyt Marimekon puuvillaisia kierrätyskankaita. Kankaissa Anuliisaa kiinnostavat värit ja kuosit, joita hän taitavasti yhdistelee uusiksi näyttäviksi kokonaisuuksiksi. Luonto on paras inspiroija – se näkyy myös tilkkutöiden aiheissa. Neulominen ja kutominen kuuluvat myös Anuliisan elämään.

Teija Rossi, tilkuttaja Etelä-Karjalasta

Teija on imatralainen käsityöläinen, jonka ura alkoi talorepuista. Karjalanpiirakkakukkaroita hän on rypyttänyt jo 25 vuotta. Teijan ommellut koskettelukirjat on tarkoitettu näkövammaisille ja muistisairaille (toki muutkin saavat niitä tutkia). Täkyn näyttelyssä on esillä Karjalaisen kitkijänaisen päiväkirja (Teija on intohimoinen pihapuutarhuri), jonka tekstit ja muutaman valokuvan Teija on tulostanut itse kehittämällään tavalla tavalliselle lakanakankaalle. Näyttelyn töissä on väriä ja huumoria. Teijankin elämään kuuluu neulominen ja omien mallien suunnittelu.

Jonna Husa on ammatiltaan koruartesaani ja opiskelee käsityöntekijäksi Saimaan ammattiopisto Sampossa. Jonna valmistaa Janua Mari -nimen alla uniikkeja koruja, tilaustöitä sekä tekee myös mielellään korujen korjausta. Koruseppänä Jonna haluaa käyttää tuotteissaan mahdollisimman paljon kierrätettyä ja jo olemassa olevaa materiaalia. Mieluisin materiaali on hopea, koska sitä voi kierrättää ja muokata periaatteessa loputtomiin; vanhat korut voi aina sulattaa eikä kukaan heitä hopeakorua roskiin. Näyttelyssä häneltä on esillä kierrätyshopeasta valmistettuja riipuksia sekä korvakoruja. 

Hanna Mangström esittelee koruja, tekstiiliteoksia sekä kuvataidetta. ”Polun varrelta poimittua”, kuten Hanna näyttelyyn tuomaansa kokonaisuutta kuvailee. Hannan korujen ja teosten inspiraation lähteet ovat pääosin suomalaisessa luonnossa ja kansanperinteissä. Esillä on muun muassa hopeakoruja, kivikoruja, tekstiiliteoksia ja paperiteoksia. 

Viimeiset viisi vuotta Hanna on opiskellut korujen suunnittelua ja valmistusta. Hän suoritti käsityöntekijän ammattitutkinnon Lappeenrannassa Saimaan ammattiopistossa vuonna 2020. Jalometallialan artesaaniksi hän valmistui vuonna 2023 Savon ammattiopistosta (Varkaus). Aiemmin hän on suorittanut nelivuotisen tekstiilialan artenomi AMK -tutkinnon Lappeenrannassa silloisessa Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa vuonna 2006. Hannan noin 30-vuotinen työura on mainonnan- ja graafisen suunnittelun alalta. 

Tällä hetkellä Hanna keskittyy hopea-, pronssi- ja kuparikorujen suunnitteluun ja valmistukseen perinteisillä käsityötekniikoilla, koruissa käytetyt kivet hän hioo itse. Hän tekee uniikkeja, yksilöllisiä koruja sekä korusarjoja. Kierrätysmetallikoruja Hanna jatkotyöstää kylmäemaloinnilla. Tekstiiliteoksia hän luo pääasiassa villa- tai muista langoista ryijytekniikalla ommellen sekä suomenlampaanvillasta huovuttaen.

Molemmat heistä ovat Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n uusia jäseniä.

Marianne Balabin | Melitina Balabin | Nikolai Balabin | Aleksander Osipov

Elokuun ajan Täky galleriassa on esillä Balabinien taiteilijaperheen yhteisnäyttely. Balabinit ovat pitkään toimineet Lappeenrannassa työskennellen Linnoituksen työpajoissaan. Näyttelyitä heillä on ollut vuosien mittaan ympäri maailman. Mukana on lisäksi vävypoika Aleksander.

Marianne Balabin löytää lähtökohdan maalauksilleen lähiympäristöstään sekä matkoilla näkemästään ja kokemastaan. Hänen maalaustekniikkansa on hitaasti valmistuva kerroksellinen maalaus akryyli- ja öljyväreillä. ”Maalaamalla teen näkyväksi oman tapani kokea ja nähdä minua ympäröivä maailma. Maalaan vaikutelmien muistoja.”

Melitina Balabinin koruteosten aiheena on siivet. Siivet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Eniten on tutkittu niiden rakennetta ja kykyä pitää asioita ja olentoja ilmassa, mistä tunnetuimpia ovat Leonardo da Vincin tutkimukset. Eri kulttuureissa siivelliset, kuten linnut tai perhoset merkitsevät erilaisia asioita. Joillekin siivet edustavat kuolemaa, toisille elämää, rauhaa ja vapautta. Siipiä kuvatakseen tai koristaakseen ovat eri kansat käyttäneet monenlaisia ornamentteja. Muinaiset egyptiläiset ovat kuvanneet Ibis-linnun siipiä ornamentaalisesti. Siivet ovat mytologiassa olennaisessa osassa, kuten kreikkalaisissa sfinkseissä tai Kalevalan Kokko-linnuissa. Ikonitaiteessa on siivillä suuri merkitys ja siipien määrä kertoo enkelin asemasta hierarkiassa: kerubit ovat kuusisiipisiä enkeleitä, serafit nelisiipisiä.

Nikolai Balabin on koonnut näyttelyyn teoksia kolmesta kokoelmasta tuotantonsa eri vaiheilta. ”Grafica -koruissa tutkin viivaa ilmaisukeinona. Yhdistän selkeän geometrisen muodon ja sen pinnalle siveltimellä tai kaivertamalla piirretyn abstraktin viivakuvion. Tavoitteenani on muodon ja grafiikan runollinen dialogi. Maisema -koruissa käsittelen maiseman ornamentaalisuuden teemaa. Usein maisemaa katsoessani maa ja vesi sekä toisaalta lumiset pellot ja metsät herättävät samanlaisen vaikutelman, jolloin on vaikea erottaa, onko kyseessä vesi vai maa. Tämän havainnon olen maalannut siveltimellä hopeaesineelle, jonka muoto muistuttaa meren aaltojen siloittamaa kiveä. Gagaatti -korut: Gagaatti on jurakaudelta peräisin olevaa ”kivettynyttä” havupuuta. Se on yksi muinaisimmista korukivistä – ensimmäisten yksinkertaisten gagaattiesineiden hautalöydökset ovat peräisin 1400-1500-luvuilta eaa.”

Aleksander Osipov esittelee näyttelyssä ikonejaan. Lisäksi hän on näyttelyä varten ikuistanut Lappeenrannan seudun maisemia ja näkymiä plein-air -maalauksiinsa, jotka on tehty ulkoilmassa paikan päällä.

Näyttely on avoinna Täky gallerissa ma-pe 11-17, la-su 11-16 (19.8. jälkeen ma-pe 11-17, la-su 11-15).

Löydän pienen suuruus ja leikin ihme. Gepetton nukkekotimaailmat valtaavat jälleen Täky gallerian heinäkuusssa. Tule tutustumaan ja tekemään löytöretki minimaailmaan.

Gepetto on kuvataiteilija Anu Pellisen ja puuseppä Jari Hämäläisen kekseliäs perheyritys. Suunnittelu, kuvitus ja vanerituotteiden valmistus tapahtuvat Kangasalla, myös muut tuotteet teetetään kotimaisilla yhteistyökumppaneilla. Gepeton filosofiaan ei kuulu valmiiden tuotteiden myyminen, vaan tekemisen tarjoaminen. Ostaessasi nukkekotikalusteita saatkin mahdollisuuden käsillä tekemiseen.

Gepetto Täky galleriassa 31. heinäkuuta asti. Anu Pellinen on tavattavissa Täkyssä 31.päivä.

Täky galleria on avoinna ma-pe 11-17 ja la-su 11-16.

Tuija Hietasella ja Tarja Talonpojalla on yhteinen pitkä tausta opettajina toimimisesta käsi- ja taideteollisuusalalla, nykyisin Saimaan ammattiopisto Sampossa. Molemmat ovat työn vastapainona ja sen rinnalla tehneet omia taiteellisia projekteja ja kehittäneet taiteellista ilmaisuaan itselle tärkeitten teemojen, materiaalien ja tekniikoitten kautta. 

Hietanen on korutaiteilijana osallistunut aktiivisesti ryhmänäyttelyihin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän käyttää koruissaan materiaalina pieniä lasihelmiä. Helmistä hän punoo kolmiulotteisia teoksia. Koruihin muodostuu ulkopinnan värien ja muotojen lisäksi rakenteen sisään jääviä tyhjiä tiloja. Näyttelyteoksissa korujen sisä- ja ulkopinta ovat yhtä merkityksellisiä. Korun sisään voi kätkeä ja piilottaa, ja kantaa mukanaan jotain katseilta salassa. Näyttelyn teokset ovat rintakoruja ja kaulakoruja.

Talonpoika kutoo kangaspuissa tekstiilejä yhdistellen eri työtapoja ja tekniikoita, joissa monesti voimakkaat värit tulevat hänen itse värjäämistään langoista. Hän on teoksissaan pohtinut elämän kriisivaiheisiin liittyviä teemoja. Näyttelyn pellavaisissa tekstiileissä hän on leikkinyt sidospinnoilla ja väreillä. 

Näyttelyssä yhteinen teema käsittelee sitä, mitä kätkemme ja mitä haluamme piilotella. Kannamme mukanamme menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuuden toiveitamme.

Näyttely on avoinna 2.6.-30.6.2023 Täky galleriassa. Täky galleria on avoinna arkisin 11-17, viikonloppuisin 11-16. Juhannuksena galleria on suljettuna.

I Can’t Believe I Was Transported Into Another World That’s Called ”AO3@3AM” 

AO3@3AM -kollektiivin näyttely käsittelee aikuiseksi kasvamista populaarikulttuurin parissa. Teokset suuntaavat katseen lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin 2000-luvun alussa ja fanikulttuurin vaikutukseen identiteetin muodostumisessa. Japanilainen populaarikulttuuri, etenkin anime, manga ja videopelit yleistyivät Suomessa 2000-luvun alussa. Länsimaisesta nuorille suunnatusta mediasta poiketen japanilainen populaarikulttuuri mursi kankeita sukupuolirooleja ja niiden tuomaa taakkaa. Hahmot ja tarinat rikkoivat perinteisiä sukupuoli- ja seksuaalinormeja ja olivat länsimaisia verrokkejaan moninaisempia. 

Laura Hannan tekstiiliteokset huokuvat teiniajan nostalgiaa, joiden inspiraatio on ammennettu 80- ja 90-lukujen anime- ja mangaestetiikasta sekä omista teiniajan valokuvista ja muistoista. Serafina Simpukan pastellinsävyiset raanut juhlistavat internet ajan tyttökulttuuria ja oman seksuaalisuuden heräämistä fanfictionin kautta. H Kostiaisen keraamiset teokset kuvaavat identiteetin etsimistä kehys kerrallaan. 

I Can’t Believe I Was Transported Into Another World That’s Called ”AO3@3AM” on kollektiivin ensimmäinen yhteinen ryhmänäyttely. 

Kaakkois-Suomen Taidekäsityöläiset Täky ry viettää tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan.

Täky Gallerian KÄEL´ JA SYVÄMEL´ näyttely esittelee läpileikkauksen omien jäsenten teoksia. Esillä on koruja, keramiikkaa, puu- ja metallitöitä, lasitöitä, kudonta- ja ompelutöitä, neuleita, maalauksia ja valokuvia. Käytettyjä materiaaleja on hopeasta kalannahkaan ja paperista kupariin. Esillä on mm. Melitina Balabinin ja Tarja Aholan koruja, Arja Okkosen ja Riitta Papinniemen kudontatöitä, Kirsti Hallamaan keramiikkaa ja Leena Koskimäen maalauksia. Esillä on sekä vanhempia että useita tänä vuonna tehtyjä teoksia.  Yhteistä kaikille on, että kaikki työt on tehty kädellä ja sydämellä – eli kuten karjalaisittain sanotaan, Käel´ ja syvämel´.

Näyttely on esillä vappuaattoon asti ma-pe klo 11-17, la-su 11-15.

Näyttelyyn osallistuvat 23 taiteilijaa ovat: 

Anni-Mari Terävä 

Antti Nieminen

Arja Okkonen 

Irja Olkkonen

Jukka Olkkonen

Kirsi Kavala

Kirsti Hallamaa

Leena Koskimäki 

Leila Kouvo

Melitina Balabin

Merja Pylväläinen

Merja Meklin 

Nikolai Balabin

Pauliina Vengasaho

Pirjo Varis

Raija Korpela

Riitta Papinniemi

Seija Hopeasalmi

Tarja Ahola

Tarja Tuupanen

Tiina Rajakallio

Tuija Hietanen

Vesa Suuronen

Tammikuu on ollut Täky galleriassa perinteisesti uusien jäsenten esittelyyn pyhitetty näyttelykuukausi. Mikäli edellisen vuoden aikana yhdistykseen on liittynyt uusia jäseniä, saavat he käyttöönsä seuraavan vuoden ensimmäisen näyttelykuukauden.

Vuonna 2022 Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky sai jäsenekseen lappeenrantalaisen kuvataiteilijan ja käsityöläisen Reetta Harmaalan. Harmaala on valmistunut 2011 Saimaan ammattikorkeakoulusta kuvataiteilijaksi, pääaineenaan piirustus ja taidegrafiikka. Hänen töissään onkin tunnistettavissa Harmaalalle ominainen kynänjälki, oli sitten kyseessä grafiikanvedos tai koru. Harmaalan teosten taustalla on aina tarina ja ne sisältävät paljon erilaista symboliikkaa.

Tällä hetkellä Reetta Harmaala tekee sekatekniikkamaalauksia ja koruja. Teosten värimaailma on niukka, lähes mustavalkoinen ja valon ja varjon vaihtelu on tärkeässä roolissa. Kiinnostavimmat materiaalit ovat kupari ja puu. Useiden eri materiaalien ja tekniikoiden yhdistäminen kiinnostaa ja töissä onkin nähtävissä mm. kaiverrusta, etsausta ja jopa valoa.

Anitta Asunta-Planen rakukeramiikkanäyttely ”Jokaisella pilvellä on hopeareunus” on esillä Täky galleriassa elokuun ajan.

Keski-Suomessa, Muuratjärven rannalla, Suomen luonto antaa edelleen inspiraation Asunta-Planen töille. Ennen keramiikkaan keskittymistä Anitta Asunta-Plane asui 35 vuotta Ranskassa, ja työskenteli 11 vuoden ajan Pariisissa Louis Feraud -Haute Couture- talossa suunnittelijana joten ranskalaiset vaikutteet näkyvät Anitan töissä. Hän on opiskellut keramiikkaa Vallauris’sa Etelä-Ranskassa.

Savesta Anitta on luonut teoksia jo vuodesta 2007 lähtien. Värit, sävyt ja niiden yhdistely teoksissa on hänelle tärkeää, kuten myös omien lasitteiden luominen. Oksiidit, fritti, kaoliini, bentoniitti, maasälpä, liitu ja muut maan alkuaineet oikein yhdistettynä antavat toivotut värisävyt.

Lopullisen tuloksen antaa kuitenkin itse rakupoltto, joka on perinteinen japanilainen tekniikka tehdä keramiikkaesineitä. Tuli ja sen lämpötila, ilman lämpötila ja kosteus, puun laatu sahanpurussa, hapen pelkistyminen, savu, vesi – kaikkien näiden elementtien yhdistyessä syntyy lopputulos, joka on aina yhtä yllätyksellinen.

Täky galleriassa esillä olevassa näyttelyssä Anitta Asunta-Plane pohdiskelee nykyhetkeä, epävarmuutta, pelkoa ja sodanuhkaa, mutta taide ja luovuus vetävät aina hyvälle, positiiviselle puolelle asioissa.

Keramiikkalinnut kuvastavat vapautta, positiivisuutta, rohkeutta elää ilman pelkoa ja tässä hetkessä elämistä. Oman järven rautapitoiset villisavi-reliefit yhdistettynä kivitavarasaveen, rakupolton antamat efektit, antavat elävyyttä ja valoisuutta, kuvastaen elämän hopeisia reunuksia.

Heinäkuun ajan Täky gallerian valloittaa jälleen Gepeton ihastuttava nukkekotinäyttely.

Gepetto on pienenpieni perheyritys, jossa ex-arkkitehti Anu Pellinen miehensä Jari Hämäläisen kanssa suunnittelee ja valmistaa verstaassaan Kangasalla ihastuttavia maailmoja. Kotimaisesta koivuvanerista laserleikatut nukkekotikalusteet ovat iso osa tuotevalikoimaa, johon kuuluu lisäksi myös Anun kuvittamat tyynyliinat.

Täky gallerian näyttelyssä voit testata löytyykö sinusta kaupunki- vai sisustussuunnittelija. Näytelyn lomassa on kaksi haastetta aiheista.

Satumainen kesä Täky galleriassa heinäkuun loppuun asti.

Patrick Ward on irlantilainen kuvataiteilija joka tuo esille maalauksellista mosaiikkitaidetta, joka poikkeaa hyvin paljon siitä mihin mosaiikkitaiteessa on perinteisesti totuttu. Hän käyttää teoksissaan enimmäkseen kierrätysmateriaaleja, joten mosaiikkiteoksista löytyy paljon erilaisia kaakeleita ja kiviä. Ward on asunut parikymmentä vuotta Suomessa ja työskentelee Rääkkylässä.

Pyhät eläimet on mosaiikkinäyttely, jonka inspiraationa on luonto, villieläimet ja niiden elinympäristö. Näyttely sai alkunsa valkoisesta hirvestä, jota on pidetty pyhänä eläimenä – ja kuuluisi pitää edelleen. Pienet palaset muodostavat kokonaisuuden, joka kuvaa elämää itseään, mutta samalla myös jotain muuta.

Ota seurantaan Instagrammissa mosaic_art_by_patrick_ward, tai tutustu tarkemmin Patrickin kotisivuilla

Näyttely on avoinna ma-pe 11-18 ja la-su 11-16. Juhannuksena Täky galleria on suljettu.

Irja Olkkosen neuleita galleriassa

Irja Olkkonen on Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n jäsen, joka tunnetaan raidallisista neuleistaan. Irja on työskennellyt neuleiden parissa jo lähes 40 vuoden ajan. Raidat ja pettämätön värisilmä ovat Irjan työskentelyssä mukana aina.

Toukokuun ajan Täky galleriassa on esillä Irjan neuleita, tunikoita sekä mekkoja, joissa yhdistyy luonnonläheiset värit ja 100% villa. Villaa on käytetty pukeutumiseen iät ja ja ajat ja se onkin mainio materiaali: hengittävänä se ei tunnu liian kuumalta lämpimälläkään säällä, ja kylmässä sen ominaisuus sitoa itseensä lämpöä on vertaansa vailla.

Tiesitkö ettei villa tarvitse vesipesua kuin ainoastaan silloin, jos siinä on tahra tai se haisee selkeästi esimerkiksi hielle? Villa puhdistuu parhaiten tuulettamalla kostealla säällä, joten villapaita kannattaa laittaa sadesäällä henkarissa pihalle tuulettumaan – sateelta suojaan, ilman muuta.

Raitaa-raitaa Täky galleriassa 4.5-31.5.2022.

Anni-Mari Terävä ja Pirkko Grönlund ovat vuonna 2021 Kaakkois-Suomen taidekäsityöläiset Täky ry:n jäseniksi valitut jäsenet. Perinteisesti uusien jäsenten näyttely on esillä alkuvuonna, tänä vuonna 12.1.-28.2. välisenä aikana. Uudet jäsenet Anni-Mari ja Pirkko ovat tavattavissa Täky galleriassa keskiviikkona 12.1.2022 klo 15-17, tervetuloa jututtamaan näytteilleasettajia!

TÄKY Gallerian uudet jäsenet vuodelta 2021 tuovat esille monipuolisen kattauksen pehmeitten ja kovien materiaalien käytöstä. Näyttelyssä on tarkoitus korostaa ja myös leikitellä tällä vastakohtaisuudella. Teosten ryhmittelyssä pyritään yhdistelemään ja tuomaan vaihtelevasti esille Anni-Mari Terävän hopea- ja helmikoruja sekä Pirkko Grönlundin huovutettuja tuotteita. Tästä esimerkkinä on mm. näyttelyn mainoksessa rannekorua kantava, huovutettu lisko.

Anni-Mari Terävä tuo näyttelyssä esillä uuden Talvikukkia -malliston, jossa huurteisen sävyiset helmet ja hopea yhdistyvät kauniiksi kokonaisuuksiksi. Hän on uusi toimija korualalla, ja valmistunut syyskuussa 2021 Taideteollisuusalan ammattitutkinnosta Käsityöntekijäksi. Halu työstää materiaalia vapaasti omalla käden jäljellä luo tuotteisiin uniikin tekstuurin ja elävän pinnan. Anni-Marin suunnittelemat ja valmistamat Love Daisy tuotemerkin korut saavat innoituksensa luonnosta, erityisesti sen viehättävistä väreistä ja kukkasista. Talvikukkia on jatkumoa opintojen näyttötyönä toteutetulle Kesä -korusarjalle.

Pirkko Grönlund on aktiivinen huovutuksen harrastaja 31 vuoden ajalta. Hän on toisaalta osallistunut lukuisille huovutuskursseille, mutta myös itse kehitellyt erilaisia tuotteita. Tässä näyttelyssä korostuu erityisesti kaksi tämänhetkisen kiinnostuksen kohdetta: laserleikattujen huopapitsien käyttö asusteissa ja eläinfiguurien käyttö niin koriste-esineissä kuin seinävaatteissakin. Erilaiset liskot ovat näyttävästi esillä mm. teoksessa Lisko-Diskon portilla, jossa ajankohtaiseen teemaan liittyen on meneillään koronapassin tarkastus. Huovutusmateriaalien käyttö on monipuolista ja osa töistä on teknisesti varsin vaativia. Pirkko Grönlund on osallistunut Suomen Huopayhdistys Filtin kansainväliseen näyttelyyn ”Huopaa kotona” 5.7. -1.8.2021 Jämsässä ja Galleria Pihaton näyttelyyn ”Minä jo luulin, että Greta Garbo on kuollut” 29.9. – 22.10.2021 Lappeenrannassa.

Luonnon valoa – veistoksellisia valaisimia Täky galleriassa

Antti Nieminen on taipalsaarelainen taideseppä ja kuvanveistäjä. Antti Niemisen tuotanto on hyvin laaja-alaista kattaen niin kuvataidetta, korutaidetta, julkisia teoksia ja yksityistilaustöitä. Luonto ja ympäristö ovat aina olleet hyvin tärkeitä innoittajia, joten Saimaa-aiheisten teosten kanssa työskentely on ollut erityisen mieluisaa.  

Samuli Poutanen on lappeenrantalainen kuvanveistäjä, rakennusrestauroija ja muusikko. Niin kuvataiteessa kuin rakennusmateriaalinakin Samulin lempimateriaali on puu.  


”Luonnon valoa –näyttely on jatkoa edelleen kiertävälle näyttelyllemme ”Puun virtaa”, joka on nyt nähtävillä Taipalsaaren kunnantalolla kierrettyään Järvimaailma Saimaariumin ja lahtelaisen Pro Puu –gallerian.  

Prosessi alkoi, kun UPM Kaukas lahjoitti käyttöömme ainutlaatuista Vehkataipaleen kanavan pohjasta nostettua lehtikuusitukkia. Tukit olivat 1934–36 rakennetun kanavan alkuperäisiä pohjarakenteita, jotka poistettiin remontin yhteydessä.  Virtaavan veden muokkaama puu osoittautui erinomaiseksi veistomateriaaliksi, jonka pinnalla valo elää poikkeuksellisen kauniisti. Halusimme kokeilla kuinka saisimme valon osaksi teoksia. Saimme arvokasta apua Planlight Oy:n Tommi Löfmanilta, joka avusti meitä löytämään teoksiin sopivat valonlähteet ja järjesti teosten sähköistyksen.  

Teoksemme ovat abstrakteja, mutta niissä voi nähdä viitteitä Saimaan järviluontoon, veden kiertokulkuun, ajan ja avaruuden piirileikkiin. Teokset ovat uniikkeja taideteoksia, mutta ne voivat toimia myös sisustuksellisina valonlähteinä. Näyttelyssä on mukana myös korutaideteoksia sekä etätyöaikaan sopivia uniikkeja sähkötyöpöytiä, joissa yhdistyy ergonominen säätötekniikka, luonteikas metallityö ja puu, jolla on tarina. 

Koronan aiheuttama poikkeusaika on ollut vaikeaa kaikille taiteenaloille. Siksi olemme erityisen kiitollisia Taikelle, joka myönsi meille molemmille tätä hanketta varten apurahan. Toisaalta korona on muuttanut kulutustottumuksia ja etätyö kotoa käsin on kasvattanut halua panostaa viihtyvyyteen ja ergonomiaan. Taide- tai uniikkikalustehankinta nähdään yhä useammin houkuttelevana sijoituskohteena. ”

Paula Ruuttusen keramiikkakannu

Keraamikko Paula Ruuttunen ja korumuotoilija Kirsi Manninen pitävät yhteisen taidenäyttelyn Täky Galleriassa 2.6.-29.6.2021.


Näyttelyn otsikko Soul, body & function viittaa molempien ideologiaan ja työskentelyyn.
Ruuttunen antaa käsien kautta teoksilleen sielun, Manninen tutkii sielun matkaa ja sen
merkitystä, sielu edustaa hänen vahvinta arvoa, tyhjyyttä.


Kehollisuus on läsnä molempien teoksissa. Korutaide on keholähtöistä ajattelua, Ruuttusen
keraamiset käyttöesineet ovat vahvasti keholla koettavia ja keho on myös käsite; englannin
kielellä pannun runkoa kutsutaan sanalla body. Ruuttunen haluaa että hänen teokset ovat
osana arkea, kauniit astiat on tehty kestämään käyttöä, koristamaan arkea. Manninen
leikittelee ajatuksella käytettävyys. Korutaide ei välttämättä aina tarkoita puettavissa olevaa
esinettä. Molempien työskentelystä huokuu ilo.


Mitä tapahtuu kun nämä kaksi erilaista muotoilija käsityöläistä yhdistää taitonsa?
Tervetuloa aistimaan Soul, body & function -taidenäyttely Lappeenrantaan kesäkuussa 2021!

Okay's nahkalaukku

Okay’s suunnittelee ja valmistaa Sastamalassa italialaisesta kasviparkitusta nahasta laukkuja niin juhlaan kuin arkeenkin.

Okay Style Oy:n perustaja Olavi Koivunen työskenteli nuorena miehenä Äetsässä (nykyinen Sastamala) laukkufirmassa niittaripoikana. Tuona aikana hän tutustui Annikkiin, osti hänelle ompelukoneen ja siitä Okay Style Oyn tarina alkoi.

Aluksi laukkuja valmistui alihankintana toisille laukkufirmoille. Vähitellen alkoi syntyä visio omasta tuotemerkistä ja OK-tuote perustettiin 1970-luvun alkupuolella. Alan koulutusta ei kummallakaan ollut vaan kaikki opeteltiin kantapään kautta.

Vuonna 1987 Olavin ja Annikin poika Sami tuli nuorena miehenä yritykseen ja Okay Style Oy perustettiin. Vientikaupan aloittaminen 90-luvun puolivälissä osoittautui haasteelliseksi jo pelkästään kielivaikeuksien vuoksi. Muutoksia tehtiin ja oppia otettiin ulkomaankaupan edistämiseksi, sinnikkyys ja luja tahto kuitenkin palkittiin ja nykyään noin 50% myynnistä koostuu viennistä.


Okay Style Oy käyttää tuotteissaan Italiassa valmistettua kasviparkittua nahkaa. Nahan valmistajamme on yksi tunnetun Genuine Italian Vegetable Tanned Consurtium -yhteenliittymän jäsen. Okay Style Oy:lle on myönnetty yhteenliittymän kasviparkitun nahan takuumerkki.

Nahan kasviparkitseminen perustuu tanniinien käyttöön. Tanniinit eli kasvien uutteet muuttavat eläimen raakavuodan vuosia kestäväksi materiaaliksi, jota kutsutaan kasviparkituksi nahaksi. Kasviparkitut nahkatuotteet ovat helppo kierrätää elinkaarensa lopussa, sillä nahan käsittelyssä ei käytetä kemiallisia aineita.

Okay’s nahkalaukut Täky galleriassa 1.4.-30.5.2021 asti

(Edit 26.4.2021: korjattu näyttelyn ajankohta, näyttely on avoinna 30.5 asti, ei 30.4 kuten aiemmin ilmoitettu)


OUTLET – OUTLET – OUTLET

30.-31. toukokuuta tarjolla Okay’s nahkalaukkujen protokappaleita, viimeisiä kappaleita, poistoja yms. OUTLET -myynnistä Täky galleriasta. Tule tekemään löytöjä Täkyyn!